Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tuntuuko joskus siltä, että samat ihmiset näyttävät jatkuvasti nappaavan kiinnostavimmat työtehtävät ja -tilaisuudet? Ja sen lisäksi, että he menestyvät, he ovat myös mukavia ja pidettyjä. Onko kyse vain onnesta, oikeaan osuvasta ajoituksesta vai peräti suhteista? Niilläkin on osuutensa, mutta yhdistääkö näitä ihmisiä jokin muu tärkeä ominaisuus? Ovatko he tunneälykkäitä yksilöitä, jotka osaavat toimia oikein tilanteessa kuin tilanteessa?

Tunneäly-käsitteen uranuurtajan Daniel Golemanin mukaan tunneäly muodostuu viidestä osa-alueesta, jotka ovat omien tunteiden tiedostaminen, tunteiden hallinta, motivoituminen, empatiakyky ja sosiaaliset taidot. Näistä itsetuntemus, itsehallinta ja motivoituminen liittyvät siihen, kuinka hyvin tulemme toimeen itsemme kanssa. Empatiakyky ja sosiaaliset taidot liittyvät puolestaan siihen, kuinka pärjäämme muiden kanssa. Kahdesta jälkimmäisestä puhuttaessa käytetään myös termiä sosiaalinen äly, joka on erillinen osa tunneälyä. Goleman korostaa, että edellä mainitut eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan kehittyvät sosiaalisten kokemustemme kautta läpi elämän. Tunneälyä voi myös tietoisesti itse pyrkiä vahvistamaan.

Kyky ymmärtää ja johtaa muita

Sosiaalisen älyn Goleman jakaa sosiaaliseen tietoisuuteen eli siihen, miten hyvin aistimme toisten tunteita, ja sosiaaliseen kyvykkyyteen eli siihen, mitä näillä tiedoilla teemme. Hänen mukaansa sosiaalisesti älykäs ihminen on vasta silloin, kun hän pystyy sekä ymmärtämään ihmissuhteitaan että toimimaan niissä älykkäästi eli aidosti välittäen.

Edward Thorndike määritteli sosiaalisen älyn aluksi kyvyksi ymmärtää ja johtaa muita. Erityisesti työ- ja liike-elämän kannalta mielenkiintoiseksi asian tekee se, että määritelmä ei poissulje oman edun tavoittelua. Rajanveto sosiaalisesti älykkään toiminnan ja moraalisesti arveluttavan manipuloinnin välillä saa näin mielenkiintoisen ulottuvuuden, kun puhutaan esimerkiksi huppumyyjistä tai -johtajista.

Käytös tarkoituksenmukaista

Hyvät tunneälytaidot ovat merkittäviä niin urakehityksessä kuin henkilökohtaisessakin elämässä. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen kehittää realistista minäkuvaa ja tukee itsetuntoa, mikä lisää kykyä selviytyä eteen tulevista paineista. Tunneälykkäällä ihmisellä on eri tilanteiden varalle runsas varasto opittuja selviytymiskeinoja, joita hän käyttää taitavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Tämä puolestaan edesauttaa sopeutumista, mikä johtaa joustavaan ja menestykselliseen toimintatapaan.

Sosiaalisesti älykäs ihminen pystyy tiedostamaan käyttäytymisensä vaikutukset ja eläytymään muiden asemaan. Kun hänellä on herkkyyttä tunnistaa vastapuolen pienimmätkin mielenliikkeet, hänen on helppo ohjata käytöstään, mutta myös halutessaan käyttää tilannetta hyväkseen. Tämän kyvyn omaava myyjä on äärimmäisen taitava aistimaan juuri oikean hetken, jolloin asiakas on valmis kauppoihin tai milloin on syytä perääntyä. Arvioitavaksi jää, missä kulkee sosiaalisesti älykkään ja moraalisesti arveluttavan toiminnan raja.

Vahva ja luotettava olemus

Tunneälykkäät ihmiset ovat kypsiä ja moraaliltaan vahvoja. He ovat luotettavia ja vastuuntuntoisia, varmoja itsestään eivätkä loukkaannu herkästi. He eivät jää murehtimaan epäonnistumisiaan, vaan pyrkivät sitkeästi kohti tavoitteitaan. He antavat anteeksi itselleen ja osaavat ottaa oppia virheistään. He ovat aidosti kiinnostuneita muista, mutta samalla itsenäisiä eivätkä välitä siitä, mitä heistä ajatellaan. He tulevat toimen hankalienkin ihmisten kanssa, ovat sopeutuvia ja hillitsevät tunteensa. He osaavat tarvittaessa pitää asiallisesti puoliaan, ja stressistä toipuminenkin näyttää olevan heille helpompaa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että tunneälykkäät ihmiset pystyvät usein vaikeuksienkin keskellä olemaan tyytyväisiä ja elämäniloisia. Heitä on helppo pitää hyvinä ihmisinä.

Menestystekijä ja kilpailuetu

Koulutuksesta tai asemasta riippumatta tunneälytaidot ovat osoittautuneet työelämässä keskeiseksi menestystekijäksi, millä puolestaan on suora vaikutus yleiseen tyytyväisyyteen.

Juuri tunneäly on rekrytointitilanteissa usein ratkaiseva tekijä, joka erottelee osaamisensa tai kokemuksensa puolesta tasaväkiset hakijat. Tunneälykkäät myyjät ovat asiakaslähtöisempiä ja empaattisempia asiakaspalvelijoina sekä vahvempia kestämään työhön väistämättä kuuluvia epäonnistumisia. Empaattinen ja itsensä hyvin tunteva työntekijä menestyy helpommin missä tahansa tehtävässä. Ja tunneälykäs johtaja on jokaiselle yritykselle arvokas timantti.

Tunneälykkään henkilöstön on todettu lisäävän asiakastyytyväisyyttä, mikä on ratkaiseva kilpailuetu koko yritykselle. Näyttää myös siltä, että tunneälykkäät tiimit ovat muita menestyvämpiä. Tunneälyn myötä työtyytyväisyydenkin voidaan ennustaa kasvavan ja kokonaisten yrityskulttuurien vähitellen muuttuvan läpinäkyvämpään suuntaan. Tämä lienee jopa edellytys parhaiden työpaikkojen kärkeen mieliville yrityksille jo lähitulevaisuudessa, kun vaativa Y-sukupolvi valtaa työelämää. Tunneälytaitojen laaja-alaisella kehittämisellä on myös yhteiskunnallisesti merkittävää vaikutusta inhimillisemmän, hyvän elämän arvopohjana.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta :
Daniel Goleman: Tunneäly työelämässä (1998), Sosiaalinen äly (2007)

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.