Syksy on ollut ihanan aurinkoinen ja värikäs. Siitä huolimatta illat pimenevät väistämättä ja talvi kolkuttelee jo ovella. Lehdissä kehotetaan syömään D-vitamiinia ja ulkoilemaan valoisaan aikaan.

Taisteletko pimeyttä vastaan vai annatko sen virittää rauhallisempaan rytmiin? Onko töissä – ja vapaa-ajalla – lupa leppoistaa?
Jaan tässä blogissa kolme suosikkivinkkiäni levollisempaan ja virkeämpään kaamokseen. Yksinkertaisia mutta tehokkaita. Ehkä kovin tuttuja, mutta unohtuneita. Maistele mikä niistä tuntuisi tänään sopivalta.
1. Torkkuen työn iloa
Ruotsissa on kokeiltu paikallisesti 6 tunnin työpäivää. Toisin kuin ehkä olettaisi, työhyvinvoinnin ja jaksamisen lisäksi on parantunut myös tulos ja tehokkuus. Monet työhön liittyvistä ajatuksistamme ovat uskomuksia, eivät itse totuus. Harvemmin kyseenalaistaa ajatuksen, että saa enemmän aikaan oltuaan töissä 8,5 tuntia 7,5 sijaan. Tai että ehtii tehdä homman paremmin, jos lähtee lounaalle vasta tunnin päästä. Että tulos paranee, kun kaikki vaan nyt yrittävät vähän lisää.
Joskus näistä saattaa olla apua, mutta pitkällä tähtäimellä oma jaksaminen ja hyvinvointi välittyvät suoraan aikaansaamiseen – tai sen puutteeseen. Esimerkkejä taukojen ja rentoutumisen merkityksestä ratkaisuille ja innovaatioille löytyy runsaasti. Juha Hakala listaa niitä kirjassaan Luova laiskuus. Hän toteaa monen taiteilijan ja tiedemiehen saaneen oivalluksensa unessa, kylvyssä tai bussissa.
Pitkäksi venähtäneen lounaan sijaan kannattaakin ehkä valita päiväunet. Alle puolen tunnin päiväunet virkistävät. Niiden vaikutus ulottuu tutkijoiden mukaan muutaman tunnin eteenpäin. Hyvä aika on alkuiltapäivän väsymyksen kohdilla. Luovuus ja keskittymiskykykin kiittävät. Mutta muista: liian pitkät päikkärit syövät syvää yöunta, jota tarvitaan palautumiseen.
2. Valoa liikkeestä
Pimeän vastapaino on tietenkin valo. Kirkasvalot, valofestarit ja heijastimet muistuttavat tästä. Tasapaino onkin avain moneen. Kun olo meinaa kellahtaa pelkäksi lepäilyksi tai päiväunet venähtävät, on aika etsiä ja löytää valoa, vauhtia ja voimaa. Liike laittaa veren kiertämään ja samalla jämähtäneet ajatuksetkin liikkuvat. Musiikki voi inspiroida nostamaan pepun penkistä.

Liikkeen muodolla ei ole väliä. Itse olen nauttinut suuresti keskipäivän tanssitunneista ja joillakin työpaikoilla tähän on mahdollisuus. Jos ei, mikset ottaisi mallia Siskonpeti-sketsisarjan lounasdiskosta. Diskopallo pyörimään ja ilo irti salaatibuffetin vieressä tai kahvihuoneessa! Ei niin kovin suomalaista, mutta varmasti ravitsee nuutunutta kehoa ja mieltä. Minkä biisin voisit nyt laittaa soimaan?
Konservatiivisempi vaihtoehto on kävelylenkki. Ja lounasdiskossa ruokaankin toki kannattaa kiinnittää huomiota. Vähän syövällä on aina nälkä ja sokerisen välipalan jälkeen yllättää väsymys.
3. Pysähtymällä tunnistaa tarpeet
Kaikkia ohjeita voi tietysti alkaa suorittaa ja menettää hyödyt, kun potee syyllisyyttä liikkumattomuudesta tai levon puutteesta. Siitäpä kolmas vinkkini: Meditaatio. Pienikin pysähtyminen omaa hengitystä ja mieltä tarkkaillen nollaa tilanteen. Kuuntele kehoasi: Mitä oikeasti kaipaan ja tarvitsen nyt? Lepoa vai virkistystä? Jonkun asian sanomista ääneen? Torkkuja, liikuntaa, ruokaa vai jotain muuta? Ja jos harjoittaa meditaatiota syvärentoutuneena, tulee päiväunia vastaava hyöty samalla…
Lämpimät suositukseni marraskuulle: Kun hartiat kiristyvät ja pulssi nousee, tarkkaile onko kyseessä oikea vai tottumuksesta valittu kiire. Voitko höllentää tahtia? Kun aiot tehdä samalla tavalla kuin eilen tai samoin kuin joku muu, pohdi onko ratkaisuun johtanut ajatus oikeasti totta. Kun askeleet johtavat virkistyksen perässä kahvihuoneeseen, kysy olisiko nyt oikeastaan päiväunien, vesilasin, meditoinnin tai pienen happihyppelyn aika?
Uuden tavan opettelu vie aikaa, mutta kun valitset yhden marraskuun teemaksi, parin kolmen viikon päästä ero entiseen on selvä.

Sanna Iranta on sosiologi, meditaatio-ohjaaja ja yrittäjä, joka myös tanssii ja opettaa flamencoa. Lisätietoja Irannasta löydät osoitteesta www.hidastamo.fi. Lue myös Irannasta aiemmin kirjoitettu juttu Meditoiva maailmanparantaja.
Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/