TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI HANNELE ALLONEN KUVA MARJA KASANEN | 2.9.2015 | KOLLEGA.FI
Työhaastatteluun menossa

Kutsu rekrytointihaastatteluun on yleensä positiivinen, mutta samalla hieman levottomuutta herättävä. Rekrytointihaastattelu on työhönottoprosessin tärkein arviointiväline, joten ei ole ihme, että siihen suhtaudutaan joskus lähes pelonsekaisella kunnioituksella.

Psykologi Hannele Allonen on erikoistunut henkilöstökonsultointiin ja työhyvinvointiin.
Psykologi Hannele Allonen on erikoistunut henkilöstökonsultointiin ja työhyvinvointiin.

Työelämän rakenteiden raju muutos on vaikuttanut siihen, että haastatteluja ja henkilöarviointeja käytetään yhä enemmän myös muissa kuin varsinaisissa työhönottotilanteissa. Kun vielä pari vuosikymmentä sitten rekrytoitiin tarkkaan määritellyillä kriteereillä tiettyyn tehtävään, huomio kiinnitetään tänä päivänä hakijoiden yleiseen potentiaaliin, motivaatioon ja osaamisen kehittämiseen. Kun liiketoimintaympäristöt ovat sirpaleisia ja ennalta-arvaamattomia, myös hakijoilta vaaditaan uudenlaisia työelämän taitoja, uusiutumiskykyä ja sopeutumista.

Arviointi- tai haastattelutilanne voi tänä päivänä tulla vastaan kenelle tahansa. Vaikka kyse ei olisikaan suoranaisesta työnhakutilanteesta, saattaa haastatteluun meno äkkiseltään aiheuttaa kokeneellekin konkarille hämmennystä. Olipa kyseessä sitten rekrytointihaastattelu tai organisaatiomuutoksen liittyvä urasuunnittelu- tai arviointihaastattelu, tilaisuuteen on hyvä orientoitua etukäteen.

Tavoitteena kokonaiskuva

Haastatteluun kannattaa aina valmistautua huolella ja myös nukkua kunnon yöunet ennen tilaisuutta. Haastattelutilannetta ei koskaan voi täysin ennakoida, joten mitä valppaampi ja valmistautuneempi on, sitä varmemmin osaa reagoida yllättäviinkin käänteisiin ja kysymyksiin.

Kun lämmittelyt ja faktat on käyty läpi, ja haastattelija tältä osin näyttää mielessään hakijalle vihreää tai vähintään keltaista valoa, alkaa haastattelun tärkein ja ratkaisevin osuus, joka yleensä erottelee tasaveroiset hakijat toisistaan. Tässä vaiheessa haastattelija haluaa saada hakijasta kokonaiskuvan ihmisenä. Siirrytään motiivien, arvojen ja tavoitteiden, sosiaalisten taitojen, stressinsietokyvyn ja persoonan hyllyvään suohon. Ainoa toimiva ohje tilanteeseen on vanha nyrkkisääntö: ole oma itsesi. Kaikki muu johtaa varmaan tappioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itsestään tarvitsisi kertoa aivan kaikkea. On syytä käyttää harkintaa, minkälaisen kuvan itsestään antaa ja keskittyä olennaiseen. Jos on jännittynyt, tulee helposti puhuttua liikaa tai vaihtoehtoisesti ei saa sanaa suustaan. Tärkeintä on pyrkiä olemaan johdonmukainen ja kuunnella, mitä kysytään. Pahinta on vastata laveasti asian vierestä niin, että haastattelija joutuu toistamaan kysymyksensä.

Etukäteen on hyvä kirkastaa itselleen omat motiivinsa, tavoitteensa ja tärkeimmät arvonsa. Yhtä tärkeää on tiedostaa ja myöntää itselleen, mikäli nämä asiat ovat täysin hakusessa tai jos itseä kiinnostavia vaihtoehtoja tuntuu olevan liikaakin. Kokenut haastattelija tunnistaa aitouden ja sen, onko haastateltava sinut itsensä kanssa. Jos on jostakin asiasta epävarma, on viisaampaa myöntää se, kuin yrittää epätoivoisesti peitellä tai esittää jotain muuta kuin on. Hyvä itsetunto mahdollistaa myös omien heikkouksien tunnistamisen. Epävarmuus ja epäröintikin ovat inhimillistä.

Fokus motivaatiossa

Haastattelussa on syytä pitää koko ajan mielessä, miksi haluaisi saada juuri tämän työpaikan. Sanavalmius, selkeys ja analyyttinen ote ovat aina eduksi. Kun fokusoi ajatuksensa todelliseen motivaatioonsa, osaa luontaisesti keskittyä oikeisiin asioihin ja turha jännittäminen unohtuu. Kannattaa kuitenkin olla uskottava, eikä hehkuttaa liikaa rekrytoivan yrityksen erinomaisuutta. Haastattelijat toki tietävät, että useimmilla on monta hakua päällä, ja että ensimmäiseen hyvään tilaisuuteen tartutaan. Toisaalta monet rekrytoijat tunnistavat samat, mielestään potentiaaliset hakijat ja niin sanotuille hyville tyypeille riittää ottajia myös taloudellisesti huonoina aikoina. Onneksi näitä hyviä tyyppejä on kuitenkin monenlaisia.

Koska suuri osa yrityksistä haluaa tänä päivänä rekrytoida ihmisiä, joilla on hyvän koulutuksen ja osaamisen lisäksi myönteinen asenne jatkuvaan uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, kannattaa näihin asioihin myös panostaa. Mahdollisimman monipuolinen osaaminen, kekseliäs ja uusia mahdollisuuksia tutkaileva mieli sekä kyky työskennellä erilaisissa yhteisöissä ovat ominaisuuksia, joita tehtäväkuvasta riippumatta arvostetaan. Toisaalta on oltava valmis myös rutiinitöihin.

Persoonallinen portfolio

Perinteisistä tehtäväkuvista ja jatkuvuudesta ollaan väistämättä siirtymässä uudenlaisiin liiketoimintamalleihin, limittäisiin ja pätkittäisiin projekteihin sekä useisiin työrooleihin, joita jokainen joutuu työuransa aikana omaksumaan. Paras pääoma pitkällä tähtäyksellä on oma persoonallinen portfolio, joka rakentuu omista vahvuuksista ja itseä aidosti kiinnostavista asioista, joista voi ammentaa osaamista. Salkkua on hyvä välillä laajentaa ja syventää myös kysynnän mukaan.

Haastattelutilanteetkin ovat muuttumassa yhä enemmän hakijan ja työnantajan välisiksi neuvotteluiksi osaamisen vaihdosta ja yhteistyöstä. Ne voivat olla myös hakijalle oppimismahdollisuuksia sekä tilaisuus saada arvokasta tietoa rekrytoivan yrityksen toimintakulttuurista. Jos omat ja yrityksen tarpeet ja odotukset eivät kohtaa, on parempi saada se selville jo rekrytointivaiheessa, kuin tehdä väärä valinta. Heikossa työllisyystilanteessa epäsopivaan tilaisuuteen tarttuminen voi olla houkutteleva, mutta ei välttämättä kestävä peruste valinnalle. Vastuunotto ja yrittäjämäinen ote ovat työllistymisen avainsanoja jo nyt – ja tulevaisuudessa ne ovat entistä tärkeämpiä. Kun työelämän muuttumisen ja epävarmuuden hyväksyy, voi tilanne avata myös täysin uusia ja kiehtovia mahdollisuuksia mielekkäämpiin tehtäviin ja tyydyttävämpään elämäntapaan.

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)