AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT MERJA OJALA JA POND5 | 16.9.2015 | KOLLEGA.FI
Treenaa psykologista kuntoasi

Lähes jokainen kokee stressiä työssään. Pahimmillaan stressi uuvuttaa ja estää ihmistä käyttämästä potentiaaliaan. Meissä kaikissa on kuitenkin myös käyttämättömiä voimavaroja, joita vahvistamalla voimme selättää stressin ja saada virtaa työhön ja elämään.

Dolgachov/Pond5
Dolgachov/Pond5

Nykypäivän työelämässä tarvitaan sekä sopeutumiskykyä että muutosvalmiutta. Monissa työpaikoissa työntekijät toimivat itseohjautuvasti ja pääsevät vaikuttamaan merkittävästi omaan työhönsä. Työssä menestymiseen vaikuttaakin erityisen paljon henkinen kuntomme eli psykologinen pääomamme, joka muodostuu neljästä ulottuvuudesta: itseluottamuksesta, sitkeydestä, toiveikkuudesta ja optimismista.

– Psykologinen pääoma tarkoittaa kykyä säilyttää mielenrauha ja olla oman elämänsä ohjaksissa. Henkinen hyvinvointimme on paljolti riippuvainen siitä, miten reagoimme eteemme tuleviin tilanteisiin ja kuinka rohkeasti tartumme mahdollisuuksiin, filosofian tohtori, dosentti Marja-Liisa Manka Docendum Oy:stä kertoo. Manka on perehtynyt stressiin ja henkiseen hyvinvointiin teoksessaan Stressikirja – Mistä virtaa.

Henkilö, jolla on psykologista pääomaa, suhtautuu asioihin myönteisesti, jaksaa työssään paremmin ja sopeutuu muutoksiin. Hyvä henkinen kunto suojaa myös stressin negatiivisilta vaikutuksilta.

– Itseluottamusta, toiveikkuutta, optimismia ja sitkeyttä voi harjoitella ja kehittää. Jo pienelläkin harjoittelulla on tutkimusten mukaan saavutettu hyviä tuloksia, jotka näkyvät muun muassa organisaation suorituskyvyssä ja työntekijöiden sitoutumisessa.

Itseluottamus vie eteenpäin

Itseluottamus on uskoa itseen ja siihen, että kykenee suoriutumaan vaikeistakin tehtävistä lannistumatta. Itseluottamuksen puute sen sijaan luo stressiä ja estää ihmistä käyttämästä täyttä potentiaaliaan.

– Mitä suurempi itseluottamuksemme on, sitä todennäköisemmin valitsemme haasteellisia tehtäviä ja jaksamme keskittyä tavoitteiden saavuttamiseen, Manka sanoo.

Filosofian tohtori Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin asiantuntija ja puolestapuhuja, joka työskenteli 11 vuotta työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa.
Filosofian tohtori Marja-Liisa Manka on työhyvinvoinnin asiantuntija ja yrittäjä, joka aiemmin työskenteli työhyvinvoinnin professorina Tampereen yliopistossa.

Itseluottamusta voi lisätä harjoittelemalla. Yksi hyvä keino on kerätä onnistumiskokemuksia ja analysoida niitä.

– Onnistumisia voi miettiä monista eri näkökulmista: Mistä oli kyse? Mitä tapahtui? Millaista toimintaa tilanteeseen liittyi? Mitä tunteita heräsi? Mihin onnistuminen johti?

Myös ongelmatilanteet voi hyödyntää pohtimalla, miten niistä on selviytynyt. Hankalasta tehtävästä selviytyminen tuottaa yleensä suurta tyydytystä.

– Kannattaa kiinnittää huomiota pieniinkin onnistumisiin ja nähdä oma osuutensa niiden saavuttamisessa.

Itseluottamusta voi lisätä myös tunnistamalla omia vahvuuksiaan. Kun pääsee käyttämään vahvuuksiaan, pystyy antamaan parastaan.

– Voi kysyä itseltään, missä minä olen hyvä. Kysymyksen voi esittää myös työkaverille, jos ei itse tunnista vahvuuksiaan.

Toiveikkuuteen kuulu unelmointi

Toiveikkuus on ulospäin suuntautuva elämänvoima. Siihen liittyy halu asettaa ja saavuttaa tavoitteita ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Toiveikkuutta tarvitaan etenkin muutostilanteissa.

– Toiveikkuudella on suuri vaikutus työyhteisön ilmapiiriin. Jos esimies luo uskoa, että vaikeuksista selviydytään yhdessä tekemällä, vaikka tilanne olisi surkea, se herättää positiiviseen hengen.

Toiveikkuuteen liittyvät myös unelmat. Jokaisella ihmisellä on unelmia, mutta ne yleensä hautautuvat järjen äänen alle. Unelmat ovat tavoitteita, jotka piristävät arkea.

– Unelmat kannattaa kirjoittaa ylös, sillä niillä on tapana toteutua varmemmin, kun niistä on mustaa valkoisella.

Tästä esimerkkinä Manka kertoo valmennuksesta, jossa käytettiin apuna kirjettä Alladinille ja tämän taikalampulle.

– Kirjeisiin kuvattiin unelma siitä, minkälaista elämä olisi puolen vuoden kuluttua sekä konkreettinen muutosaskel, joka veisi kohti tavoitetta. Kun kirjeet myöhemmin avattiin, ihmisten unelmat olivat toteutuneet.

Manka itse kertoo käyttävänsä pientä muistikirjaa, joka on hänellä aina mukana. Siihen hän kirjoittaa kaikki isot toiveensa, jotka ovat vuosien varrella toteutuneet yksi toisensa jälkeen.

– Jokaisella voisi olla pieni unelmakirja, johon voisi kirjoittaa omia toiveitaan ja tavoitteitaan. Kirjoittaminen lähtee ohjaamaan alitajuista mieltä ja ihminen hakee automaattisesti niitä virikkeitä, jotka johtavat hänen unelmiinsa.

Optimismi tekee kekseliääksi

Optimisti näkee kaikessa mahdollisuuksia ja pitää ongelmaa haasteena. Optimistinen asenne luo rennon olon, jolloin havaintokyky laajenee ja mieli keksii enemmän vaihtoehtoja. Optimisti näkee työssään aina asioiden valoisan puolen.

– Optimismi on tärkeä elämänvoima, joka vaikuttaa myös terveyteemme. Itse puhun realistisesta optimismista, mikä sopii paremmin suomalaiseen työelämään.

Stokkete/Pond5
Stokkete/Pond5

Yksi hyvä keino lisätä optimismia on myönteisten tunteiden huomioiminen. Se mihin kiinnittää huomiota, alkaa kasvaa.

– Kirjoita ylös päivän mittaan kaikki myönteiset tapahtumat: mikä ilahdutti sinua, mistä tulit hyvälle mielelle, saitko kehuja, opitko jotain uutta tai kohtasitko kiinnostavan ihmisen.

Toinen hyvä keino lisätä optimismiaan on koota itselleen myönteisten tunteiden varasto, josta voi ammentaa tiukan paikan tullen. Pankkiin voi kerätä esimerkiksi kuvia luonnosta tai lemmikkieläimistä, itseä ilahduttavista tilanteista tai innostavia mietelauseita.

– Työpaikan intraan voitaisiin koota onnistumisen kokemuspankkeja, jossa olisi esimerkiksi esimiesten kehuja tiimeistään, onnistuneita asiakastilanteita ja innostavia puheita, Manka ehdottaa.

Kiitollisuuden harjoittaminen on yksi tehokkaimmista keinoista lisätä onnellisuutta. Kiitollisuus toimii kielteisten tunteiden vastavoimana ja auttaa meitä huomaamaan asiat, jotka jo ovat hyvin.

– Joka päivä voi tehdä esimerkiksi viiden kohdan listan niistä asioista, joista on kiitollinen. Kun hyviä asioita alkaa etsiä, niitä huomaa entistä enemmän.

Sitkeys auttaa esteiden ylittämisessä

Sitkeys liittyy joustavuuteen ja lannistumattomuuteen Sitkeä jaksaa aina aloittaa uudelleen alusta vastoinkäymisistä huolimatta. Ihminen jaksaa ponnistella, jos hän kokee, että hänen toiminnallaan on merkitystä.

– Sitkeä näkee vastoinkäymisissäkin hyvää ja luo asioille uusia merkityksiä. Esimerkiksi työttömäksi joutuessaan hän ajattelee, että tästä koituu vielä jotain hyvää.

Sitkeyttä voi kehittää tulemalla tietoiseksi omista voimavaroistaan, kuten lahjakkuudestaan ja taidoistaan, joista kannattaa tehdä konkreettinen lista. Oman osaaminen kehittämisellä on myös tärkeä merkitys sitkeyden lisäämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen ihminen pystyy helpommin ylittämään esteet, eikä luovuta niin helposti.

Sitkeyttä voi lisätä myös pohtimalla, miten voisi varautua mahdollisiin vastoinkäymisiin ja esteisiin.

– Välillä on kuitenkin hyvä ottaa hallitusti riskejä ja sallia itselleen myös epäonnistuminen, sillä ilman epäonnistumisia ei voi olla onnistumisia, Manka huomauttaa.

Oman mielenrauhansa vuoksi kannattaa myös pohtia, mihin asioihin voi vaikuttaa ja mihin ei, ja oppia elämään niiden kanssa.

Palautuminen elvyttää

Henkisen kunnon hoitamisessa myös palautumisella on tärkeä merkitys. Vaikka työ olisi kuinka innostavaa, on työstä irrottautuminen tärkeää. Silloin kaikki voimavarat, jotka ovat kuluneet työntekoon, palautuvat käyttöömme.

– Työstä voi irrottautua esimerkiksi siirtymärituaalin avulla. Yhdelle se voi olla työmatka, toiselle lapsen hakeminen tarhasta. On tärkeä tehdä mielenvaihto, jolloin siirtyy pois työmoodista, Manka painottaa.

Keinoja palautumiseen 

 Liikunta
 Luonnossa liikkuminen
 Lukeminen
 Lepääminen
 Ystävien tapaaminen
 Harrastukset

Lähde: Lehden lukijakysely
elo-syyskuussa 2015

Työpaikallakin voi pitää palautumistaukoja. Työkavereiden kanssa voi esimerkiksi ottaa käyttöön yhteisen purkuhetken, jossa jaetaan päivän onnistumiset ja turhautumiset. Työssä voi myös pitää yhteisiä kahvi- ja lounastaukoja, mielenvaihtohetkiä, joiden tarkoitus on kääntää mieli vapaalle.

Vapaa-ajalla työstä voi irrottautua esimerkiksi katsomalla televisiota, lukemalla hyvää kirjaa tai tapaamalla ystäviä. Erinomainen keino päästä vapaa-ajan moodiin ovat harrastukset.

– Jos hallitsee jonkin harrastuksen todella hyvin, voidaan puhua taidon hallinnasta, joka on tärkeä palautumisen konsti. Uppoutuminen vaikkapa golfin pelaamiseen, käsitöihin, juoksemiseen, uimiseen tai melomiseen siirtää meidät toiseen moodiin ja tuo hyvän mielen.

Myös luonto on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi elvyttäjäksi, sillä jo viiden minuutin oleilu luonnossa kohentaa mielialaa, parantaa keskittymiskykyä ja auttaa arjen huolten unohtamisessa.

Huvitteluakaan ei pidä unohtaa elämästä. Manka korostaa, että on tärkeää tehdä sellaisiakin asioita, jotka eivät edistä varallisuutta tai tuota mitään tulosta.

– Elämä on muutakin kuin puurtamista. Arjessa olisi hyvä myös huvitella, virkistyä ja leikkiä. Aika ajoin pitäisi tehdä jotain kivaa, jossa voi saavuttaa kevytmielisen, hurvittelevan flown.

Onnellisuuden ohjeet

  1. Pidä yhteyttä sinulle tärkeisiin ihmisiin ja anne heille aikaasi.
  2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa ja treenaa kuntotasosi mukaan, niin nautit siitä.
  3. Pidä silmäsi avoinna: huomaa pienet asiat arjessa, bongaa positiiviset poikkeamat ja nauti hetkestä!
  4. Opi joka päivä jotain uutta. Ota vastaan uusi haaste, josta pidät.
  5. Ole antelias. Tee jotain hyvää ystävällesi tai ventovieraalle. Se tulee moninkertaisena takaisin.

Lähde: Marja-Liisa Manka

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)