Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Viime vuosien leadership-kirjallisuus on luonut näkymiä johtamisesta, jossa johtajalla on palvelijan rooli työyhteisössä. Hänen tehtävänään on luoda työkumppaneilleen hyvät olosuhteet hoitaa velvoitteensa. Minua tämä on tökkinyt. Johtaminen on johtamista, työnäkymän rakentamista, vastuuta tehdyistä päätöksistä, ohjausta. Toki myös huolenpitoa siitä, että kaikki voivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Toisenlaista johtamistapaa tarjoavat Mark McKergow ja Helen Bailey kirjassaan ”Host – Six New Roles of Engagement”, jossa he vertaavat johtamistehtävää juhlien isännyyteen tai emännyyteen. McKergow ja Bailey määrittelevät leadership-johtamisen näin: ”Johtamisessa on kyse ihmissuhteista. Johtajan ydintehtävä on luoda ja kehittää ihmissuhteita, saada ihmiset innostumaan ja tulemaan mukaan.” Hyvä johtaja luo olosuhteita ja tilanteita, jossa ihmisten myönteinen energia lähtee liikkeelle. Kyse ei ole ainoastaan siitä, MITÄ taitava johtaja tekee, vaan myös siitä, MILLOIN on oikea hetki toimia, milloin taas antaa ihmisille tilaa olla omillaan.

Kirjoittajat kuvaavat liiderille kuusi roolia:

1) Initiator – aloitteentekijä. Aloitteentekijä pistää pyörät pyörimään. Helppo juttu, teoriassa. Sillä turhan usein tämä ominaisuus on johtajassa jossain piilossa. Aloitteellisuuden asemesta hän jahkailee, siirtää tuonnemmaksi ja pitäytyy menneisiin valintoihin.

2) Inviter – kutsuja. Emmehän pakota vieraita tulemaan meille kylään. Me kutsumme heidät, ja teemme sen tavalla, joka saa heidät pitämään kutsua houkuttelevana. Johtamisena McKergowin ja Baileyn mukaan tämä ilmenee muun muassa liiderin tavassa ajatella ääneen – ajatella kutsuvasti.

3) Space Creator – tilanrakentaja. Ihan niin kuin kotikutsuilla, me luomme sekä fyysisen että henkisen tilan, jotta vieraat viihtyvät. Samaa tarvitaan töissä: jotta ihmiset pystyvät käyttämään parhaita puoliaan, he tarvitsevat sopivasti ja sopivaa tilaa. Fyysisesti ja henkisesti.

4) Gatekeeper – portinvartija-käännös ei oikein vastaa kirjoittajien näkemystä tästä roolista. Siinä missä isäntä/emäntä luo mahdollisimman inspiroivat kutsut vierailleen, hän samalla määrittelee, mikä sopii näille kutsuille, mikä ei. Johtajan tehtävänä on hahmottaa pelisäännöt ja rajat, joiden puitteissa toimitaan.

5) Connector – yhdistäjä. Johtaja liittää yhteen ajatuksia ja ihmisiä. Yhdistäjän roolissa hänellä on kyky oivaltaa, miten hän saa ohjatuksi oikeat ihmiset toimimaan keskenään ja kuinka yhdistää irralliset ideat toimivaksi paketiksi. Kuin sähkö- tai putkimies.

6) Co-participator – osallistuja, kanssakulkija. Kutsuilla isäntä/emäntä vie illan ohjelmaa eteenpäin joskus huomaamattomasti, kuin yhtenä vieraana, joskus astumalla vieraiden keskelle ja ilmoittamalla ohjelman etenemisestä. Niin myös host-liideri toimii: hän ei häärää koko ajan suuna ja päänä, mutta pitää huolen, että työntekijät viihtyvät niissä puitteissa, jotka heitä varten on rakennettu.

Palvelija-näkökulmaan verrattuna isäntä-näkökulma tuo leadershipiin enemmän näkyvyyttä, olematta kuitenkaan jatkuvasti esillä. Se korostaa johtamisen hienovaraisuutta, samalla kun johtajan tehtävänä on johtaa: oleellisinta ei ole mitä teet, vaan miten.

Suomalainen perusliideri on tainnut mielellään omaksua palvelija-näkökulman roolikseen. Siinä johtaminen on ennemminkin huomaamatonta kuin näkyvää. Nyt McKergow ja Bailey houkuttelevat pukemaan smokin tai pikkumustan päälle ja astumaan esiin. Mikä on sen innostavampaa kuin saada suunnitella mielenkiintoisia kutsuja ja osallistua niihin!

Kristiina Harju on organisaatiokonsultti ja kansainvälisesti sertifioitu coach. Lisätietoja Harjusta ja hänen yrityksestään Harju Consulting Oy:stä löydät osoitteesta www.kristiinaharju.fi

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.