Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Väitän, että ainakin puolet kaikesta työelämän epäonnistumisista on seurausta siitä, että meillä on kaikkea muuta kuin tyyni ja rauhallinen olo. Olemme levottomia, stressaantuneita, kiihkeitä tai lamaantuneista. Ylireagoimme, vähättelemme, emme kuuntele, emmekä keskity. Teemme kovalla kiireellä asiaa, jonka piti olla valmiina eilen, emmekä ymmärrä, että tänään sillä ei ole enää kiirettä eikä oikeastaan mitään arvoa, koska juna meni jo, eikä tuotoksemme ehtinyt tähän kyytiin.

Tiedon parasta ennen päiväys vanhenee nopeammin kuin ikinä. Uutiset ovat aina olleet tuoretiskin tavaraa ja nykyisin ne ovat vanhoja jo tiskiin tullessaan. Entistä enemmän meidän pitäisi osata valita tarjonnasta ne oikeat, oleellisesti meihin vaikuttavat asiat ja valita tekemisemme sen mukaan. Turha haikailla enää Neuvostoliiton aikoihin, jolloin valtion viisivuotissuunnitelma oli relevanttia asiaa monen vuoden ajan. Tänään pitää pystyä tiivistämään asia 140 merkkiin heti ja nyt, koska puolen tunnin kuluttua olet jo myöhässä.

Vai pitääkö? Minkä kaiken olemisen elinehto se on? Voiko olla, että twiittaamatta jättäminen voisikin olla se strateginen valinta, joka auttaisi meistä keskittymään itse asiaan, eikä miettimään, miten se muotoillaan kaikenkatoavaisuuden tielle. Sillä tämän päivän uutiset eivät ole enää huomispäivän kalankääreitä, niitä ei yksinkertaisesti ehditä enää edes painaa mihinkään pysyväiseen muotoon. Toisaalta ei milloinkaan ole painettu paperille turhempia asioita kuin nykyisin. Toiselle tarpeeton tieto on toiselle olennaista. Ja päinvastoin. Mutta milloin ehdimme keskittyä kaiken tämän uutistulvan keskellä?

Jos emme keskity, emme ole rauhallisia. Levollisuus syntyy muun muassa siitä, että tietää, miten asiat on tehtävä, mihin maailma on menossa ja miten siihen on reagoitava. Voi sen saavuttaa toisellakin tapaa, vaikkapa lukemalla vuosikymmenten takaisia naistenlehtien juorupalstoja. Selkeä ylemmyydentunne kirjoittajaa kohtaa syntyy, kun tietää, miten Charlesin ja Dianan avioliiton loppujen lopuksi kävi. Sellainen rauhoittaa, maailma on mennyt menojaan, mutta ainakin tässä kohtaa tiedän miten ja mihin.

Eeva Heinonen työskentelee asiantuntijatehtävissä palvelualalla. Hän on myös ammattijärjestäjä, ja luennoi aiheesta kansalaisopistoissa. Lue Heinosesta kertova juttu Monitoiminainen vauhdissa.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.