Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Havaitsitko jälleen kerran tekeväsi jotain vastoin omaa tahtoasi? Veikö hurmaava kollegasi toistamiseen kunnian tekemästäsi työstä? Vai menikö loistava ideasi työkaverin piikkiin? Osaksesi jäi hölmistyneenä todistaa tapahtunutta ja niellä kiukkusi, kun esimiehen ylistävät kehut menivät väärään osoitteeseen. Ikäväksesi jouduit mitä ilmeisimmin taitavan manipuloijan uhriksi.

Psykologisella manipuloinnilla tarkoitetaan sosiaalista vaikuttamisen muotoa, jolla tietoisesti tai tiedostamatta pyritään vaikuttamaan toiseen ihmiseen ja hänen käyttäytymiseensä omien tavoitteiden edistämiseksi. Manipuloija käyttää toista henkilöä hyväkseen ja valjastaa tämän toteuttamaan omia tarpeitaan tai päämääriään. Manipulointi perustuu yleensä siihen, että henkilö onnistuu taitavasti ennakoimaan toisen osapuolen reaktioita ja käyttämään niitä hyödykseen. Manipuloinnin uhriksi joutuneelle tulee usein tunne, että hän joutuu tekemään jotakin vastoin omaa tahtoaan tai etuaan.

Vaikuttamista voimakkaampaa

Manipulointi on räikeämpää kuin tavanomainen toiseen vaikuttaminen. Manipuloinnissa keskeistä on osapuolten epätasa-arvo ja manipuloinnin kohteeksi joutuneen henkilön aseettomuus tilanteessa. Manipuloija on tilanteessa aina ylivertainen ja yleensä myös äärimmäisen tietoinen käyttämästään vallasta. Hän on vaarallisen hyvä ihmistuntija, joka osaa taitavasti valikoida uhrinsa ja tietää vaistomaisesti kehen hänen keinonsa tepsivät.

Työpaikoilla tapahtuva vakava manipulointi on yksi työpaikkakiusaamisen muoto. Kaikki vaikuttamisyritykset eivät suinkaan ole kiusaamista ja lähes kaikessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on aina jonkin verran myös manipulointia. Hyvä nyrkkisääntö onkin jättää häiritsevän käyttäytymisen diagnosointi ammattilaisille, mutta reagoida sellaiseen manipulointiin, joka rasittaa selvästi työyhteisön toimintaa ja ilmapiiriä tai aiheuttaa yksittäiselle henkilölle henkistä pahoinvointia.

Vaikka manipuloivien henkilöiden persoonallisuuserot voivat olla suuria, on heillä yhteisiäkin piirteitä. Manipuloija selvittää kohteeksi valikoimansa henkilön heikkoudet ja käyttää niitä häikäilemättä hyväkseen. Jos manipuloija onnistuu kerran yrityksessään, hän jatkaa toimintaansa. Hän saa uhrinsa niin vakuuttuneeksi toiminnastaan, että tämä luopuu jostakin itselleen tärkeästä ja palvelee manipuloijan itsekkäitä tarpeita.

Erimielisyys johtaa epäsuosioon

Manipuloija käyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa ja eri ihmisten seurassa. Hyödyntavoittelu ja ennalta-arvaamattomuus leimaavat manipuloijaa. Jos hänet suututtaa tai on eri mieltä hänen kanssaan, voi helposti joutua epäsuosioon. Tällöin hän ei kaihda keinoja saattaakseen vastustajansa hankaluuksiin. Manipuloija onkin taitava kääntämään mustan valkoiseksi ja hän saa uhrin herkästi tuntemaan itsensä huonoksi tai arvottomaksi. Vakavimmillaan manipuloinnissa on kyse narsistisesta luonnehäiriöstä.

Kaikki manipuloijat eivät suinkaan ole luonnehäiriöisiä, vaan suurin osa heistä on vain hankalia persoonia. Manipuloijia yhdistää kuitenkin jonkinasteinen minävaurio, johon huomiohakuisuuden ja itsensä korostamisen lisäksi liittyy huono kritiikinsieto, muiden syyllistäminen ja omantunnon puute. Näiden piirteiden voimakkuus riippuu narsistisen häiriön tasosta ja vakavuudesta.

Alttius joutua uhriksi

Vaikka kuka tahansa voi joutua manipuloijan uhriksi, kaikki eivät alistu siihen pitkäkestoisesti. Alistuva käytös mahdollistaa manipuloinnin ja ylläpitää sitä. Vain tiedostamalla ja muuttamalla tätä ketjua, manipulointi saadaan katkaistua. Manipuloija tietää vaistomaisesti, että hänellä ei ole valtaa sisäisesti vahvoihin ihmisiin, jotka näkevät hänen lävitseen. Toisaalta manipuloija saattaa kohdata voittajansa joutuessaan tekemisiin itseään röyhkeämmän narsistin kanssa.

Manipuloiva kollega tarvitsee ympärilleen henkilöitä, jotka ihailevat ja ovat valmiita palvelemaan häntä. Imartelu pönkittää manipuloijan itsetuntoa ja samalla mahdollistaa hänen häikäilemättömän käytöksensä. Tutkimuksissa on todettu, että riippuvuuteen taipuvaiset, miellyttämishaluiset ja identiteetiltään epävarmat ihmiset ovat todennäköisimpiä manipuloijan uhreja. On paradoksaalista, että nämä ihmiset on usein kasvatettu alistumaan. He ovat korrekteja, kilttejä ja hyväkäytöksisiä. Ottamalla heidät lähipiiriinsä manipuloija vastavuoroisesti tyydyttää heidän riippuvuuden ja hyväksytyksi tulemisen tarpeitaan saaden näin uskollisia palvelijoita, joita hän pohjimmiltaan kuitenkin halveksii.

Vahingollinen käytös tunnistettava

Manipuloinnin voi katkaista ainoastaan tunnistamalla ja tekemällä se näkyväksi. Työyhteisön jäsenten tulisi hakea tukea toisistaan ja pyrkiä murtamaan manipuloijan luomat klikit. Pahinta on, jos kiusattu jää yksin ilman puolustajia. Manipuloija kääntää helposti kaikki muut yksinäistä vastaan. Yhteiset pelisäännöt ja toimintamallit vaikeuttavat manipuloijan toimintaa, mutta eivät ratkaise ongelmaa. Narsisti pitää itseään etuoikeutettuna, jota säännöt eivät koske.

Esimieheltä vaaditaan tilanteessa ammattitaitoista johtamista. Taitava manipuloija löytää helposti heikon esimiehen kipukohdat ja saa tämän tanssimaan pillinsä mukaan. On myös hyväksyttävä tosiasia, että vakavasti luonnehäiriöistä ihmistä ei voi muuttaa. Hänen ei kuitenkaan pidä antaa jatkaa työyhteisöä vahingoittavaa käytöstään vain sen vuoksi, että sitä ei tunnisteta. Lievemmästä minävauriosta kärsivä pystyy tiedostamaan ja muuttamaan käyttäytymistään, kun hänet pakotetaan siihen. Parhaassa tapauksessa manipuloija saattaa mennä itseensä ja pyrkiä kehittymään – mieluummin kuin menettää kasvonsa. Huonompi vaihtoehto on, että paljastetuksi tultuaan hän vähin äänin vaihtaa työpaikkaa ja ongelma siirtyy uuteen työyhteisöön.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
Raimo Mäkelä:  Naamiona terve mieli. Kuinka kohtaan luonnevaurioisen, Perussanoma 2007
Kirsi Räisänen, Katariina Roth: Hankalat tyypit työelämässä, TTL 2012
Satu Kaski, Vesa Nevalainen: Ikävät ihmiset. Kuinka selviytyä hankalien tyyppien kanssa, Kirjapaja 2015

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.