Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Mikä tekee johtajasta tai esimiehestä hyvän? Olen esittänyt tämän kysymyksen lukuisissa valmennuksissa ja vastauksissa toistuvat jatkuvasti samat ominaisuudet: reilu, jämäkkä, luotettava, hyvä kuuntelija, etevä kommunikoija ja hyvä ihmisjohtaja. Näitä ominaisuuksia tärkeämpää on kuitenkin se, että johtaja tuntee itsensä, toimintatapansa ja stressikäytöksensä. Mitä paremmin johtaja on sinut itsensä kanssa, sitä todennäköisemmin hän johtaa aidosti ja vakuuttavasti, eikä hänen tarvitse esittää mitään roolia.

Johtajuusongelmat johtuvat usein siitä, että johtaja on hukassa itsensä suhteen. Silloin on vaarana, että johtamisesta tulee ulkoa ohjattua, epäaitoa ja poukkoilevaa. Sen sijaan itsensä tunteva, tasapainoinen esimies välittää aidosti alaisistaan ja haluaa auttaa heitä onnistumaan. Hän järjestää aikaa ihmisten johtamiseen, hyväksyy erilaisuuden ja varmistaa, että alaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi.

Mistä esimiehen kannattaa lähteä liikkeelle löytääkseen omat vahvuutensa?

• Ensimmäinen askel on tunnistaa nykytilanne.
• Toinen askel on haluta muutosta ja avautua uusille näkökulmille.
• Kolmas askel on tuoda näkyväksi sekä omat että toisten vahvuudet ja haasteet.
• Neljäs askel on havainnoida erilaisuutta ja harjoitella aitoja kohtaamisia.

Reagointitavat ja motivaatiotekijät avainasemassa

Hyvänä apuna itsetuntemuksen lisäämisessä ja toisten käytöksen ymmärtämisessä on reagointitapojen ja motivaatiotekijöiden tunnistaminen. Reagointitavat auttavat ymmärtämään omaa ja toisten viestintätyylejä sekä miksi kommunikointi joidenkin ihmisten kanssa on vaikeampaa. Motivaatiotekijät taasen vaikuttavat siihen, miten tyytyväinen ihminen on omaan arkeensa.

Reagointitapoja on kolme: analyyttinen ajattelija, ihmiskeskeinen tunnetyyppi ja aikaansaava toiminnallinen. Ajattelijan viestintä on yksityiskohtaista ja hidasta, tunneihmisen viestintä taasen on spontaania ja henkilökohtaista ja toiminnallisen viestintä on lyhyttä ja ytimekästä. (Lisää tietoa reagointitavoista löydät aiemmin julkaistusta jutusta Viestintätyylit vaikuttavat onnistumiseen.)

Motivaatiotekijöitä on yhdeksän: vuorovaikutus, turvallisuus, seikkailu, valta, ilmaisu, vapaus, laajeneminen, arvostus ja yhteys. Kolme näistä tarpeista on ensisijaisia ja niiden tyydyttämisellä on merkittävä vaikutus ihmisen tasapainoon ja tyytyväisyyteen niin työpaikalla kuin ihmissuhteissa. Motivaatiotekijöiden ymmärtämisestä on esimiehelle hyötyä muun muassa johtamisessa, palautteen antamisessa, kehityskeskusteluissa ja työroolien jakamisessa. (Lisää tietoa motivaatiotekijöistä löydät aiemmin julkaistusta jutusta Motivaatio antaa siivet.)

Case: Yrittäjän henkilöstöhaasteet

Eräällä palvelualan yrittäjällä oli haasteita henkilöstönsä kanssa. Tilanteen kartoitettuani havaitsin, että myös johtajuudessa oli selkeitä kehitysalueita. Yrittäjä oli tunneihminen, jolle ilmapiiritekijät ja spontaanisuus olivat luontaisia, kun taas monet hänen alaisistaan olivat toiminnallisia. Alaisille oli tyypillistä niukka kommunikointi ja suoraviivaisuus. Yrittäjän keskeisinä motivaatiotekijöinä olivat seikkailu ja vapaus, joka vaikutti siihen, että hänelle tärkeitä asioita olivat itsenäisyys ja muutoksien tekeminen. Alaisten ensisijaisina motivaatiotekijöinä puolestaan olivat vuorovaikutus ja turvallisuus, joka vaikutti siihen, että he kaipasivat paljon tietoa ja arvostivat turvallisuutta sekä asioiden ennakointia, eivätkä halunneet muutoksia.

Kaiken lisäksi yrittäjä oli usein stressaantunut eivätkä hänen vahvuutensa päässeet silloin oikeuksiinsa. Kun yrittäjä oivalsi, että hän oli sekä lukko että avain yrityksensä menestymiseen, hän päätti tehdä muutoksia toimintatavoissaan. Hän alkoi panostaa säännöllisiin palavereihin, kertoa asioista etukäteen ja antaa tilaa eri viestintätyyleille sekä tasapainottaa omaa stressitilaansa. Alaisten tyytyväisyys kasvoi ja asiat etenivät hyvään suuntaan.

Esimiestyössä on tärkeä pitää mielessä, että se, mikä itselle on luontaista, ei välttämättä ole sitä muille. Hyvään johtajuuteen kuuluu myös oman elämän hallinta, sillä jos asiat eivät ole hyvin kotirintamalla, se tuo mukanaan jännitteitä myös työpaikalle ja toisinpäin. Vastuun ottaminen omista valinnoista ja omien vahvuusalueiden tietoinen käyttö ovat avaimia parempaan huomiseen.

Lisätietoa viestintätyyleistä löydät Carita Nybergin kirjoittamasta ilmaisesta e-kirjasta Kommunikaatiotaidot ja Tasapainon Avaimet -menetelmästä osoitteesta www.keys2balance.com tai ottamalla yhteyttä carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.