AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT PIXMAC JA F MARTELAN ARKISTO | 22.4.2015 | KOLLEGA.FI
Tavoitteena merkityksellinen elämä

Meillä kaikilla on elämässämme päämääriä. Tavoittelemme kuitenkin asioita usein vain sen vuoksi, että niin kuuluu tehdä, vaikka se ei välttämättä tee meitä onnellisiksi. Vaihtoehtoisesti voimme pysähtyä ja alkaa elää omaa elämäämme itse valitsemallamme tavalla.

www.pixmac/pressmaster/Pond5
www.pixmac/pressmaster/Pond5

Ihmisellä on sekä ulkoisia että sisäisiä motivaatiotekijöitä. Ulkoisiin tekijöihin kuuluvat fyysinen selviytyminen ja sosiaalinen hyväksyntä, joiden varaan suuri osa toiminnastamme rakentuu. Sisäisiin motivaatiotekijöihin puolestaan kuuluvat itsensä toteuttamisen ja itsensä ylittämisen perustarpeet, jotka tekevät elämästä elämisen arvoisen.

– Näitä psykologisia perustarpeita ovat vapaaehtoisuus, kyvykkyys, hyväntekeminen ja läheisyys. Ne ovat olennaisia sisäisen motivaatiomme, oman hyvinvointimme ja valonööriksi kasvamisemme kannalta, filosofi Frank Martela kertoo.

Tohtoriksi väitellyt Martela on tutkinut erityisesti hyväntekemisen merkitystä Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa, ja kirjoittanut vastikään kirjan Valonöörit, jossa hän käsittelee arvokkaan ja merkityksellisen elämän rakentamista.

– Valonööri on henkilö, joka hehkuu sisäistä valoa ja jolla on kyky toimia ja saada asioita aikaiseksi. Jokainen voi kasvaa valonööriksi.

Vapaaehtoisuus on valinnanvapautta

Arvokas elämä syntyy itsensä toteuttamisesta. Siitä, että saa olla oma itsensä, tehdä asioita, joista nauttii, ja edistää omia päämääriään.

– Vapaaehtoisuus eli autonomia tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, että hän itse päättää omista tekemisistään. Sen vastakohtana on kontrolloitu tekeminen, jossa ulkopuolinen taho pakottaa tekemään jotain, Martela kertoo.

Frank Martela on filosofi ja tutkija, joka on perehtynyt mm. sisäisiin motivaatiotekijöihin ja  hyväntekemisen vaikutuksiin.
Frank Martela on filosofi ja tutkija, joka on perehtynyt mm. sisäisiin motivaatiotekijöihin ja hyväntekemisen vaikutuksiin.

Organisaatiotasolla on kyse päämäärien ja toimintatapojen vapaudesta. Päämäärien vapaus tarkoittaa kuinka omaehtoisesti henkilö toteuttaa tavoitteita organisaatiossa. Jos esimies pyytää kahta henkilöä tekemän tietyn tehtävän, se voi olla toiselle hyvin vastentahtoista, kun taas toinen tekee sen mielellään.

– Toinen noudattaa käskyä, koska täytyy ja hän on stressaantunut ja ahdistunut. Toinen haluaa vapaaehtoisesti noudattaa käskyä, sillä hän kokee organisaation mission omakseen ja on innoissaan ja energinen.

Työntekijöiden vapaaehtoisuus on Martelan mukaan yritykselle suuri mahdollisuus. Jos ihminen kokee työpaikan mission omakseen, hän uurastaa täysin vapaaehtoisesti saavuttaakseen tavoitteensa.

– Yrityksen johdon pitää vain kyetä perustelemaan, miksi työntekijöiden kannattaa työskennellä yhteisen tavoitteen eteen, ja onnistua kertomaan, mikä juuri tämän yrityksen toiminnassa on arvokasta ja innostavaa.

Tekeminen vaati kyvykkyyttä

Pelkkä vapaaehtoisuus ei riitä itsensä toteuttamiseen, vaan siihen tarvitaan myös kyvykkyyttä. Kyvykkyydessä on kyse osaamisesta, aikaansaamisesta sekä oppimisesta ja kehityksestä.

– On nautinnollista tehdä sellaista, jossa on taitava, ja saada tulosta aikaan. Keskeistä on myös oppimisen kokemus ja tunne siitä, että kehittyy työssään.

Organisaatiossa onkin tärkeää se, että työntekijän taito ja haastetaso kohtaavat. Jos tekeminen on liian vaikeaa, se on turhauttavaa. Jos työ taas on liian helppoa, se on tylsää.

– Motivaatiomme on optimaalinen silloin, kun tehtävä on sopivan haastava. Parhaimmillaan voimme silloin päästä flow-tilaan.

Toinen oleellinen tekijä, joka liittyy kyvykkyyteen, on palautteen saaminen. Palaute voi tulla joko suoraan tekemisestä itsestään, kuten käsityön edistyminen, tai suullisena palautteena, kuten esimiehen arvio.

– Palaute edellyttää päämäärää, jota vasten voimme peilata suoritustamme. Ilman sitä emme voi tietää, mikä on edistystä tai takapakkia. Etenkin asiantuntijatyössä voi olla vaikea arvioida, miten työstä suoriutuu, ellei saa ulkopuolista palautetta.

Läheisyys vaikuttaa hyvinvointiin

Elämän arvokkuuden kokemiseen ja toisaalta hyvinvointiin vaikuttavat paljon myös sosiaaliset suhteet. Yksi psykologinen perustarpeemme onkin läheisyys.

– Läheisyys tarkoittaa sitä, että ympärillämme on ihmisiä, jotka välittävät meistä ja joista me välitämme. Työpaikallakin on tärkeää, että voimme kokea pomon tai työkavereiden välittävän meistä ihmisenä riippumatta työpanoksestamme.

Ihminen voi viihtyä tylsässäkin työssä, jos työkaverit ovat kivoja. Monille ihmisille työ on yksi tärkeimmistä yhteisöllisyyden lähteistä. Hyvänä esimerkkinä elävästä elämästä Martela kertoo tarinan englantilaisesta Luke Pittardista, joka oli töissä McDonald’sissa, kun hän voitti yli miljoonan punnan lottovoiton.

– Mies lopetti työnsä, osti uuden talon, piti unelmahäät ja lähti reissaamaan. Mutta puolentoista vuoden kuluttua hän kyllästyi ja palasi samaan McDonald’siin, sillä hänellä oli ikävä työkavereitaan ja työpaikan hyvää henkeä.

Hyväntekeminen hyödyttää kaikkia

Neljäs psykologinen perustarpeemme on hyväntekeminen, kokemus siitä, että toimintamme tuottaa jotain hyvää muille ihmisille. Tehdessämme jotain arvokasta, luomme merkitystä elämäämme.

– Kun pystymme tekemään toisille hyvää, syntyy win-win-tilanne. Sen lisäksi, että hyödytämme toista, vahvistamme myös omaa hyvinvointiamme.

Hyväntekemisen kokemuksella voi olla työhön merkittävä vaikutus. Esimerkkinä Martela kertoo Whartonin yliopistosta, jonka liiketaloustieteiden professori Adam Grant keksi tavan kasvattaa yliopiston puhelinmyyntiyksikön tulosta. Yhdysvalloissa suuri osa yliopistojen budjetista tulee lahjoituksina entisiltä opiskelijoilta, joihin keräämiseen erikoistuneet puhelintyöntekijät ottavat yhteyttä. Työ on epäsuosittua ja rasittavaa.

– Kun professori laittoi työntekijät lukemaan tarinan, jossa yliopiston jatko-opiskelija kertoi, miten kiitollinen hän oli yliopiston keräämistä rahoista ja kuinka hän niiden turvin pystyi tekemään tärkeää tieteellistä tutkimusta, tulos oli dramaattinen. Puhelintyöntekijät keräsivät seuraavalla viikolla yli kaksinkertaisen summan normaaliin verrattuna.

Hyväntekemisen motivoiva voima piilee siinä, että kun ihmisellä on mahdollisuus nähdä ja kuulla, kuinka oma työ hyödyttää toista ihmistä, se saa hänet työskentelemään entistä kovemmin.

Kuva Frank Martela
Kuva Frank Martela

Unelmiin tarvitaan rohkeutta

Elämässä on paljon tekijöitä, jotka vääntävät meitä ulkoisesti ohjattuun muottiin siitäkin huolimatta, että sisäiset motivaatiotekijämme olisivat vahvoja. Osa ihmisistä elää uhkien ja turvattomuuden ohjaamaa elämää, vaikka heidän asiansa ovat kaikilla ulkoisilla mittareilla mitattuna hyvin. Toiset taas hakevat epätoivoisesti muiden ihmisten hyväksyntää ja unohtavat toteuttaa itseään.

– Jos elämää hallitsee pelko, jäävät unelmat taatusti saavuttamatta. Täysin riskitön elämä ei ole mahdollista, sillä rohkeutta ja uskallusta tarvitaan omaehtoisen elämäntavan rakentamiseen.

Martelan kehottaakin ensin miettimään, mitä haluaisi, jos saisi vapaasti valita. Sen jälkeen voi pohtia omia vahvuuksiaan ja sitä, onko unelma mahdollinen. Sen lisäksi voi pohtia, minkälaisia esteitä matkalla voi odottaa ja miten ne voisi voittaa.

Itse kukin meistä miettii aika ajoin, mikä on elämän tarkoitus. Elämän merkityksellisyys syntyy Martelan mukaan kahdesta asiasta: itsensä toteuttamisesta ja yhteydestä toisiin ihmisiin.

– Elämän merkitys on siinä, että tekee itselleen merkityksellisiä asioita ja tekee itsensä merkitykselliseksi toisille ihmisille.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)