AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT VEIKKO SOMERPURO JA PIXMAC | 25.3.2015 | KOLLEGA.FI
Onnellisena työssä

Parhaimmillaan työ on merkityksellistä, inspiroivaa ja innostavaa, ja siihen uppoutuessaan unohtaa ajan kulun. Kun työ lisäksi tuottaa hyvää mieltä ja antaa energisen olon, voidaan puhua työ imusta.

www.pixmac/pressmaster/Pond5
www.pixmac/pressmaster/Pond5

Työn imua on tutkittu 2000-luvun alusta alkaen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomessa työn imu -käsitteen loi tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka 13 vuotta sitten aloitti tutkijana aiheen parissa Työterveyslaitoksella.

– Työn imu tarkoittaa työssä koettua aktiivista ja motivoitunutta tilaa, johon liittyvät tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen kokemukset, Jari Hakanen kertoo.

Työterveyslaitoksen vuosina 2001 – 13 tekemien, eri aloja koskevien tutkimusten mukaan työn imu ei ole lainkaan harvinaista. Peräti 22 prosenttia kyselyihin osallistuneista 65 000 henkilöstä koki työn imua päivittäin ja yli kolmannes ainakin muutaman kerran viikossa.

Työn imu tarttuu

Työn imu vaikuttaa tutkimusten mukaan myönteisesti sekä työsuoritukseen että tuottavuuteen. Sitä kokeva on aloitteellinen, auttaa työkavereitaan, on innovatiivinen ja sitoutuu työhönsä ja työpaikkaansa. Lisäksi työn imu tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin.

– Työn imulla on selviä terveysvaikutuksia, sillä se vähentää masennusta, lisää tyytyväisyyttä elämään ja vaikuttaa myönteisesti jopa sydämen sykevaihteluväliin, Hakanen kertoo.

Koetko työssä innostusta vai leipääntymistä?
(Vastaajia 149)

 Innostuneita 62 %
 Leipääntyneitä 28 %
 Molempia kokevia 10 %

Lähde: Lehden lukijakysely
helmi-maaliskuu 2015

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työssä pitäisi olla koko ajan kivaa. Se, että voi panostaa voimansa mielekkääseen työhön ja joutuu ponnistelemaan ja ratkomaan ongelmia, saa ihmisen kokemaan työn imua.

– Työhyvinvointi läikkyy myös muuhun elämään. Työ voi synnyttää aitoa hyvinvointia ja onnellisuutta, joka vaikuttaa myönteisesti perhe-elämään.

Aivan toinen asia on työholismi, jossa työ on ihmiselle kaikki kaikessa. Työholismi määritellään sisäiseksi pakkomielteeksi tehdä kohtuuttoman paljon töitä. Siihen liittyvät myös syyllisyys ja vaikeus irrottautua työnteosta.

– Työn imua kokeva pystyy irrottautumaan työstä, sillä hän arvostaa elämässään muitakin asioita. Työn imuun liittyy optimismi, itseluottamus ja vastoinkäymisten sietäminen, kun taas työholisti ei nauti työstään ja hänen omakuvansa on kielteinen.

Tuunaamisella intoa työhön

Perinteisesti työpaikalla helposti jättäydytään olosuhteiden armoille, tyydytään tilanteeseen ja ehkä vähän jurputetaan siitä. Jokainen voi kuitenkin itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa työtään tuunaamalla. Tämä tarkoittaa arkista toimintaa, jonka avulla ihminen tekee työstään paremmin omia voimavarojaan, vahvuuksiaan ja arvojaan vastaavan.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorina työskentelevä Jari Hakanen toimii tällä hetkellä tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.
Työterveyslaitoksen tutkimus-professorina työskentelevä Jari Hakanen toimii tällä hetkellä tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.

– Työn tuunaaminen voi olla sitä, että haluaa esimerkiksi uusia haasteita. Jos työ tuntuu rutiininomaiselta puurtamiselta, voi ottaa aloitteen omiin käsiin ja kertoa esimiehelleen haluavansa mukaan vaikkapa johonkin kiinnostavaan projektiin.

Toinen tuunaamisen keino on vuorovaikutuksen parantaminen. Onnellisuustutkimusten mukaan varmin tapa lisätä omaa onnellisuuttaan ja hyvinvointiaan on tehdä hyvää muille.

– Jos näkee, että työkaveri on pulassa, voi mennä kysymään, tarvitseeko hän apua. Lisäksi kollegalleen voi aina antaa positiivista palautetta sekä osoittaa arvostavansa häntä.

Työn tuunaamiseen kuuluu myös työn merkityksen löytäminen. Työn merkitys hukkuu helposti kaikkeen melskeeseen, etenkin työn ollessa sirpaleista.

– On tärkeä muistuttaa itseään, miksi työtään tekee, kenelle sitä tekee ja mitä siitä seuraa.

Esimiehen tärkeä panos

Esimies pystyy edistämään työyhteisönsä työn imua sekä suoraan että välillisesti. Hyvä esimies luo innostavan ja turvallisen ilmapiirin, jossa vallitsee luottamus, oikeudenmukaisuus sekä tahto sovittaa työtehtäviä vastaamaan paremmin työntekijän vahvuuksia ja tarpeita.

– Tällaista johtamistapaa kutsutaan palvelevaksi johtamiseksi, ja sen lähtökohtana on ihmisten hyvinvointi. Se tarkoittaa käytännössä tilan antamista, autonomian mahdollistamista, työntekijään luottamista ja aloitteellisuuteen sekä kehittymiseen kannustamista.

Mikä työssä innostaa?
(Vastaajia 149)

 Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus
 Uusien asioiden oppiminen
 Uudet työtehtävät
 Työn itsenäisyys
 Mukavat työkaverit

Lähde: Lehden lukijakysely
helmi-maaliskuu 2015

Palvelevassa johtamiskulttuurissa esimies ei toimi itsekkäistä lähtökohdista, vaan työskentelee kokonaisuuden hyväksi ja auttaa omaa työyhteisöään onnistumaan. Palveleva esimies myös vastuuttaa työntekijöitä, tukee heitä ja antaa kunnian työyhteisölle sen saavutuksista.

– Työn imuun liittyy vahvasti se, että esimies ei kuvittele itse tietävänsä ja hallitsevansa kaikkea, vaan on valmis oppimaan alaisiltaan ja myöntämään myös omat virheensä.

Epäonnistumisia ei Hakasen mukaan yleensä osata käsitellä työpaikoilla, vaikka niistä olisi paljon opittavaa.

– Eräässä Työterveyslaitoksen hankkeessa mukana ollut esimies sanoi, että hänen mielestään on hyvä merkki, kun tulee virheitä. Se tarkoittaa, että silloin on yritetty tehdä jotain. Jos ei koskaan ota riskejä eikä epäonnistu, mennään siitä, mistä aita on matalin.

Voimavarat käyttöön

Positiivista psykologiaa tarvitaan Hakasen mukaan työpaikoilla entistä enemmän. Kun työelämän haasteet kasvavat ja resurssit vähenevät, pitää kaikki keinot ottaa käyttöön.

– Olivat suhdanteet tai ala mikä tahansa, pystymme aina lisäämään työn voimavaroja. Se tarkoittaa innostavan ja ystävällisen vuorovaikutuksen lisäämistä, johtamisen kehittämistä ihmiset huomioivaksi ja asioiden ajattelua uudella ja fiksummalla tavalla.

Nämä keinot eivät maksa mitään, mutta vaativat asenteen muutoksen ja viitseliäisyyttä.

Työntekijän kuormittumista ei aina ratkaise työn määrä, vaan sen merkityksellisyys. Ihminen pystyy venymään moneen asiaan uupumatta, jos hän kokee saavansa asioita aikaiseksi ja kehittyvänsä sekä saa positiivista palautetta.

– Kuormitusta aiheuttaa se, ettei koe onnistumisia työssään eikä saa kiitosta. Hyvinvoinnin vaakakupeissa painaa se, paljonko ihminen antaa työlleen ja paljonko hän saa siitä.

Kukoistavassa työyhteisössä kaikki haluavat antaa parhaansa ja ymmärtävät, että tekemällä hyvää työtä on mahdollista kokea työn imua entistä enemmän.

– Työyhteisössä on voimaa. Yhdessä voimme edistää hyviä asioita. Vastuu ei ole vain johtajalla tai työntekijällä, vaan kaikilla.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)