COACHING

Mainos
TEKSTI SINI RANTAMA KUVAT JANNA DAVIDOVA JA S RANTAMA | 25.3.2015 | KOLLEGA.FI
Konkretiaa työhyvinvointiin

Mistä työhyvinvointi oikein muodostuu? Miten esimiestyö vaikuttaa työhyvinvointiin? Mikä merkitys on johdon esimerkillä? Tällaisista asioista kävin äskettäin mielenkiintoisia keskusteluja Work goes happy -työhyvinvointitapahtumassa messuvieraitteni kanssa.

Sini Rantama on työhyvinvointiin keskittynyt valmentaja.
Sini Rantama on työhyvinvointiin keskittynyt valmentaja.

Tapahtumapäivän aikana tein osastollani gallupia siitä, mistä asioista työhyvinvoinnin koetaan muodostuvan. Erilaisia vastauksia tuli lukematon määrä. Useimmat vastaukset liittyivät tavalla tai toisella työyhteisön hyvään ilmapiiriin. Puhuttiin esimerkiksi yhteen hiileen puhaltamisesta, toisten auttamisesta, yhdessä tekemisestä, hyvistä työkavereista ja hyvästä vuorovaikutuksesta. Myös erään osallistujan mainitsema ”hupi” liittyy muihin ihmisiin, koska jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Minkälaisia toimenpiteitä teidän työyhteisössänne on tehty yllä mainittujen asioiden mahdollistamiseksi? Kiireestä huolimatta työpaikalla olisi tärkeää löytää aikaa vapaamuotoiseen jutusteluun, jotta työkavereihin ehtisi tutustua muutenkin kuin työroolin puitteissa. Positiivisia pelisääntöjä voi luoda esimerkiksi sopimalla yhteisesti siitä, että lounaalla tai kahvitauoilla ei käsitellä työasioita.

Toisten auttamiseen ja yhdessä tekemiseen voidaan asiantuntija-organisaatioissakin luoda käytäntöjä, esimerkiksi tutustumalla kollegan työhön, jolloin toisen auttaminen on helpompaa. Jokainen oppii halutessaan uusia asioita, kunhan oppimiselle annetaan tarpeeksi aikaa. Omien tehtävien varjelulle ei ole perusteita, koska kukaan ei ole korvaamaton. Tai jos jostain syystä siltä tuntuu, kannattaa asialle tehdä jotain oman jaksamisenkin vuoksi.

Hyvä esimiestyö avainasemassa

Hyvä esimiestyö oli monen tapahtumakävijän mielestä olennainen osa työhyvinvointia. Esimies onkin monella tavalla avainasemassa, koska hänellä on mahdollisuus – ja myös velvollisuus – puuttua esiin tulleisiin epäkohtiin. Esimiehen oma innostus ja myönteinen asenne tarttuvat helposti koko työyhteisöön. Myös riittävä resurssointi ja työtehtävien selkeä organisointi lisäävät työssä koettua hyvinvointia.

Työpaikalla tulisi myös olla tehtävien suorittamiseen tarvittava työrauha. Se voi joskus tarkoittaa fyysisiin työtiloihin liittyviä järjestelyjä tai toisaalta tarpeeksi ajoissa tapahtuvaa puuttumista jonkun epäasialliseen käyttäytymiseen. Näihin kaikkiin liittyy myös viestintä, jonka asiallisella hoitamisella vältetään turhat väärinkäsitykset ja huhupuheet.

Johdon asenteella merkitystä

Monissa keskusteluissa kävi ilmi, että johtotasolla työhyvinvointiasiat tuntuvat usein jäävän muiden kiireiden jalkoihin. Mutta mikä voisi olla tärkeämpää kuin henkilöstön hyvinvointi? Tulostahan syntyy vain tekemällä, ja tekemiseen vaaditaan voimavaroja. Vaikka jokainen on pitkälti vastuussa omasta henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan, on työnantajalla merkittävä rooli kokonaisuudessa. Hyvistä työoloista ja mutkattomasta työilmapiiristä huolehtimalla vaikutetaan hyvinvoinnin tasapainoon. Vain tyytyväiset työntekijät ovat motivoituneita ja sitoutuneita.

Mitä konkreettista työpaikalla voitaisiin tehdä, jotta työssä koettu hyvinvointi lisääntyisi? Ilmapiirimittaukset – ja joskus myös käytäväkeskustelut – antavat käsitystä nykytilasta. Pelkkää nykytilaa analysoimalla ei kuitenkaan vielä päästä eteenpäin, vaan tarvitaan konkreettisia tavoitteita ja selkeitä askelmerkkejä. Tavoitteiden asetanta ja etenemisen seuranta vaativat aikaa, mutta se aika kannattaa järjestää.

Pienillä eleillä suuret vaikutukset

Kun aletaan tehdä pienesti jotain uudella tavalla, vaikutukset voivat olla suuria. Esimerkiksi jos työntekijät eivät näe johtoporrasta kuin silloin tällöin pitämässä PowerPoint -showta viimeisimmistä tuloksista, johtajat koetaan etäiseksi. Monille syntyy tunne, ettei työntekijöistä olla kiinnostuneita ja he ovat kuin pelinappuloita isolla pelilaudalla.

Jos ilmapiiriä halutaan muuttaa myönteisemmäksi, kannattaa luoda uusia käytäntöjä vaikka kahvitauoille, joihin osallistuisivat myös eri portaiden esimiehet. Kun henkilösuhteet muodostuvat välittömiksi eikä johtajia enää nähdä vain titteleidensä takaa, tieto mieltä askarruttavista asioista saadaan kulkemaan huomattavasti tehokkaammin kuin virallisia reittejä pitkin.

Jos sinulta kysyttäisiin, mitä teidän yrityksenne työhyvinvointisuunnitelma sisältää, mitä vastaisit? Pienemmissä organisaatioissa sellaista ei välttämättä ole tehty laisinkaan, ja suurissa organisaatioissa se voi olla yleisluontoinen luettelo aikatauluista ja vastuuhenkilöistä. Työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet kannattaa tehdä mahdollisimman näkyviksi koko henkilöstölle, koska ne luovat uskoa hyvään lopputulokseen.

Jos teidän työpaikallanne ei vielä ole tarpeeksi konkreettista työhyvinvoinnin suunnitelmaa, milloin ja millä porukalla sellaisen työstäminen olisi hyvä aloittaa? Aloitteen asiasta voit tehdä vaikka sinä – jo tänään.

Lisätietoja Sini Rantamasta ja työhyvinvointivalmennuksista löydät osoitteesta www.hyvinvointiluotsi.fi. Lue myös Rantamasta aiemmin kirjoitettu juttu Varatuomarista valmentajaksi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa.

  1. Sini kommentoi 25.3.2015 klo 23.00
    Kiitos arvokkaasta kommentistasi Janne, olet asian ytimessä! Monesti tosiaan tuntuu siltä, että työhyvinvointiasiat yritetään "kuitata" liikuntaseteleillä tai tyky-/tyhypäivien aktiviteeteilla. Hyvä työilmapiiri on yksi tärkeimmistä työhyvinvointia tukevista asioista, ja sen muodostumista voidaan toki tukea yhteisillä aktiviteeteilla. Se ei kuitenkaan yleensä yksinään riitä, vaan tarvitaan ihan oikeasti konkreettista panostusta asiaan. Pienilläkin muutoksilla voidaan saada aikaan paljon hyvää, kunhan vain aitoa tahtoa löytyy.
  2. Janne kommentoi 25.3.2015 klo 19.12
    Monessa firmassa työhyvinvointi kuitataan yhteisellä retkellä jonnekin. Tai yhteisellä tapahtumalla. Sitten syödää. Ja juodaan (liikaa). Mutta lisääkö tämä todella työhyvinvointia? Se voi epäilemättä ryhmäyttää ihmisiä, mutta tuntuu hyvin kapealta tavalta käsitellä asiaa.. Eikä edes kovin toimivalta tai tehokkaalta pidemmän päälle. Kollega.fi jakaa riemastuttavalla tavalla laajempaa näkökulmaa! Ja ennen kaikkea konreettista, käytännönläheistä näkulmaa - ei vain yleistä teoreettista jaaritusta työhyvinvoinnista. Hyvä, hyvä.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)