JOHTAJUUDEN YTIMESSÄ

Mainos
TEKSTI ANNU PALMU KUVA SATU KEMPPAINEN | 11.2.2015 | KOLLEGA.FI
Narsistijohtaja on työterveysriski

Kahvipöytäkeskusteluissa saattaa kuulla jonkun tiuskaisevan: ”Taas ne jauhavat narsismista! Kaikkia outoja kutsutaan nykyään narsisteiksi ja rohkeita ihmisiä leimataan syyttä”. On vaarallista vähätellä aihetta tai narsismista puhuvaa henkilöä. Narsismissa on nimittäin kyse äärettömän epäterveestä ja tuhoa aiheuttavasta ilmiöstä.

Annu Palmu on kouluttaja, joka edistää ihmislähtöistä johtamiskulttuuria.
Annu Palmu on kouluttaja, joka edistää ihmislähtöistä johtamiskulttuuria.

Narsisti on persoonallisuushäiriöinen ihminen, joka pahimmillaan sairastuttaa ympärillään olevia ihmisiä, jopa kroonisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja alkoholismiin. Hän on siten työterveysriski, jonka olemassaolosta työnantaja on vastuussa. Työantajien tulisi ottaa selkeästi tiukempi kanta tilanteissa, joissa ilmenee epäterveeseen mittaan yltävää narsismia. Vertaan sitä tehtaaseen, jossa on ihmistä vahingoittavia laitteita tai vaara saada myrkyllisiä aineita elimistöön. Narsismi on henkistä myrkkyä, joka sairastuttaa myrkytyksen kohteeksi joutuvia.

Miksi sitten narsismiin ei puututa niin kuin siihen pitäisi? Suurin syy on se, että narsismin todistaminen on vaikeaa. Se ei kuitenkaan ole mahdotonta. Toinen syy voi olla se, että monet narsisteista ovat johtajia. Narsisti pyrkii organisaatiossa korkeaan asemaan, josta käsin hän voi käyttää jatkuvasti himoitsemaansa valtaa. Hän myös onnistuu usein kiipeämään organisaatioportaita ylöspäin, sillä narsisti on älykäs ja ovela. Hänellä on ilmiömäinen taito manipuloida ihmisiä ja käyttää heitä hyväkseen.

Ihmiset, jotka eivät ole henkilökohtaisesti joutuneet kokemaan narsistin pahuutta, eivät ymmärrä, mistä tässä persoonallisuushäiriössä on kyse. Erilaisista persoonallisuuksista ja persoonallisuushäiriöistä tiedetään ylipäätään huolestuttavan vähän. Tämän vuoksi narsismia ei huomata, ennen kuin narsisti on ehtinyt aiheuttaa suurta taloudellista ja inhimillistä vahinkoa.

Henkilö, jolla on suuret luulot itsestään, saa ympäristössään aikaan lähinnä hilpeyttä ja naureskelua. Mutta jos ympärillä olevat eivät tiedä, että narsisti ei todellisuudessa tiedä eikä osaa, ovat suoranaiset vaaratilanteet ja vahingot mahdollisia. Narsisti ei itse tiedosta omaa persoonallisuushäiriötään. Hänellä ei ole omantunnon tuskia.

Esimiehiksi on viime vuosina valittu juuri näitä itsestään suuren numeron tekeviä ihmisiä, joiden suuria luuloja itsestään on tulkittu itseluottamukseksi ja röyhkeää käytöstä rohkeudeksi. Narsistit ovat sairaalloisen vallanhimoisia, kateellisia ja mieltävät toiset ihmiset uhaksi itselleen.

Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina, kun monessa organisaatiossa joudutaan tekemään rajujakin muutoksia, on erittäin tärkeää, että saneeraajiksi ei valita narsisteja. Tapa, jolla he toimivat, on tuhoava.

On muistettava, että aikuisen narsistin sisällä elää 2–3-vuotiaan tasolle jäänyt lapsi, jonka selviytymisstrategiana on hallita kaikkia ympärillä olevia ihmisiä. Tällaisen lapsen ajatus on, että kaikki muut ihmiset ovat olemassa häntä varten ja jokainen ihminen uhkaa jollain tavalla hänen asemaansa. Jos hän ei saa ihmisiä valtaansa, hän halua tuhota heidät.

Kun ihminen joutuu narsistin raatelemaksi, ohjeena on: älä leiki sankaria, älä taistele vaan pakene ja irrottaudu tällaisesta ihmisestä. Mutta, jos kyse on työnympäristöään pahasti manipuloivasta narsistisesta johtajasta, mitä voimme ja mitä meidän tulisi tehdä? Pitäisikö meidän paeta, jättää asia sikseen? Tulisiko meidän sallia ihmisille henkistä kärsimystä aiheuttavan johtajan jatkaa toimintaansa ja henkistä pahoinpitelyään?

Vastaus tähän on: ei pidä! Meidän tulee puhua yhdessä narsistin esimiehelle ja henkilöstöosastolle ja vaatia henkilöstöosastoa suojelemaan työntekijöitä narsistiselta esimieheltä tai työkaverilta. Samalla työnantajalle on ilmoitettava, että asia siirtyy työsuojeluviranomaisten käsiteltäväksi, ellei yritys suojele työntekijöitään. Narsistijohtaja on siirrettävä syrjään. Ihmisten henkisestä hyvinvoinnista on huolehdittava. Työpaikalla on puolustettava ihmisyyttä ja ihmistä kunnioittavaa käytöstä. Narsististen esimiesten ja johtajien suojeleminen on vihdoin lopetettava.

Annu Palmu toimii johtajuuskouluttajana ja johdon työnohjaajana. Lue myös Palmusta aiemmin julkaistu juttu Eettisyys johtotähtenä. Lisätietoja Palmusta löydät osoitteesta www.hekateconsulting.fi. Palmu on kirjoittanut kirjat Rakasta itseäsi, Basam Books 2014 ja Nokia-vuodet, Atena Kustannus 2009.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu 5 kertaa.

  1. Annu kommentoi 14.2.2015 klo 15.55
    Kommentit ovat tärkeitä ja kertovat juuri siitä, että tilanteet voivat olla äärimmäisen hankalia. Jos firman omistaja & johtaja on narsisti, en kyllä itse näe muuta vaihtoehtoa, kuin lähteä hallitusti pois tuosta työpaikasta. Jos HR johtaja on narsisti, silloin tilanne on myös todella hankala. Siinä tapauksessa kyllä miettisin huolella ja yhdessä muiden samaa asiaa ymmärtävien kanssa, HR johtajan esimiehen luo menemistä ja työsuojelunäkökulman esille ottamista ko. hlön kanssa. Tietenkin jokainen tapaus on omansa ja, kuten todettu, voimakkaasti narsistiset ihmiset ovat maailman lahjakkaimpia manipuloijia, joista ihmisillä on usein hyvin vastakkaiset näkemykset. Tämä johtuu siitä, että käyttävät valtaansa tavalla, jolla he tietoisesti "rikkovat rivit".
  2. Anniina kommentoi 13.2.2015 klo 15.25
    Olin yrityksessä työssä, jossa juuri pomo oli selkeä ja puhdasrotuinen narsisti ja "oikea kätensä" samasta puusta, hyötymässä. Olin työssä 1,5v ja ehdin nähdä ensin muiden kärsimyksen ja heidän lähdettyä (irtisanottuina tai itse lähteneinä) sain kokea oman helvettini. Lähdin perhevapaalle ja jäin sille tielle. Vieläkin puistattaa, ne haavat ihmisille ja röyhkeydet, joita näin, kuulin ja koin. Kuvottaa edelleen, jos näen edes vilaukselta näitä henkilöitä. Onneksi irrottauduin pikaisesti, aluksi en tajunnut edes kaikkea näkemääni ja kuulemaani todeksi , kunnes olin itse vuorollani se seuraava uhri. Lähtöni äkillisesti oli yksi parhaimpia tekemiäni päätöksiäni!
  3. Kaija kommentoi 13.2.2015 klo 08.36
    Jos yrityksen HR:stä vastaava henkilöstöjohtaja on narsisti, niin myös siinä tilanteessa asian esilletuominen on käytännössä mahdotonta. Sitä paitsi taitavat narsistit osaavat piiloutua manipuloitujen ihmiskilpien taakse, jolloin eri toimien jäljet eivät johda heihin asti. Käytännössä todistaminen on hyvin vaikeaa.
  4. Maijaleena kommentoi 12.2.2015 klo 11.06
    Olen ollut Leenan mainitsemassa tilanteessa ja ainut vaihtoehto oli lähteä ja nopeasti. Myös yhdessä aikaisemmassa työssäni yksi esimiehistäni, tai siis nainen, oli myös narsisti. Yritimme parin henkilön voimin tuoda asiaa julki monta kuukautta mutta emme siinä onnistuneet. Silloinkin ainut vaihtoehto oli irrottautua tuosta organisaatiosta. Erittäin vaikea asia saada ihmiset ymmärtämään miten tällainen ihminen toimii ja miten hän saa pilattua niin monen muun ihmisen melkeinpä koko elämän.
  5. Leena kommentoi 11.2.2015 klo 21.40
    Annu, entä jos koko yrityksen omistaja, johtaja on narsisti? Silloin vaihtoehdot ovat vähäiset koko henkilöstölle.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)