TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI HANNELE ALLONEN KUVA MARJA KASANEN | 25.2.2015 | KOLLEGA.FI
Miten selviytyä jatkuvassa muutoksessa?

Työelämän muutos on tullut jäädäkseen eikä kukaan meistä voi välttyä sen vaikutuksilta. Voimmeko itse vaikuttaa kykyymme sietää jatkuvan muutoksen aiheuttamaa stressiä? Miksi jotkut ihmiset näyttävät sopeutuvan muutoksiin muita helpommin? Voidaanko heidän persoonallisuudestaan tai toimintatavoistaan löytää jotakin yhteistä?

Hannele Allonen on rekrytointiin ja hallintoon erikoistunut psykologi.
Psykologi Hannele Allonen on erikoistunut henkilöstökonsultointiin ja työhyvinvointiin.

Organisaatiomuutokset ja työtehtävien ulkoistaminen ovat työelämän tilanteita, jotka useimmiten tulevat meille annettuina tekijöinä, emmekä pääse vaikuttamaan niihin. Muutos tulee tahdostamme riippumatta ja aiheuttaa näin stressitilanteen. Tehtäväksemme jää sopeutua.

Ihmiset reagoivat stressitilanteisiin eri tavoin persoonallisuudesta, elämänkokemuksesta ja tilanteesta riippuen. Myös stressikynnys on yksilöllinen. Henkilö voi myös eri elämänvaiheissa kokea samankaltaiset tilanteet eriasteisesti stressaavina. Mitkä tekijät selittävät näitä eroja?

Sopeutuminen stressaavaan tai traumaattiseen tilanteeseen on aikaa vievä dynaaminen prosessi. Jokaisella meistä on vakiintuneet ajatus- ja toimintamallit, joita käytämme muutostilanteissa usein tiedostamattamme. Joillakin nämä käyttäytymismallit ovat muita toimivampia. Tällöin puhutaan resilienssistä, joka tarkoittaa yksilön trauman- ja kriisinsietokykyä.

Resilienssi ei ole persoonallisuuden piirre, vaan pikemminkin prosessi, joka ainakin osin on opittavissa. Ei ole olemassa yhtä toimivaa mallia, vaan erilaiset selviytymisstrategiat toimivat eri ihmisillä persoonallisuudesta ja tilanteesta riippuen. Yhteistä toimiville malleille on kyky reagoida joustavasti muuttuneeseen tilanteeseen ja sopeuttaa oma toiminta tulokselliseksi. Resilienssillä on myös todettu olevan merkittävä vaikutus hyvinvointiimme*.

Resilienssi ja persoonallisuus

Mikä sitten ohjaa toimivia selviytymismekanismeja ja edesauttaa ihmisiä sopeutumaan stressaaviin muutoksiin? Kyse on sekä yksilöllisistä sopeutumismekanismeista että tekijöistä, jotka suojaavat stressin vaikutuksilta. Resilienssiä syntyy, kun ihminen kykenee muutostilanteissa omalla käyttäytymisellään lisäämään henkilökohtaista hyvinvointiaan tai vähintään suojaamaan itseään ympäristön aiheuttamalta ylikuormitukselta. Suojaavien tekijöiden merkitys korostuu mitä kuormittavammasta tilanteesta on kyse.

Vahva stressinsietokyky muodostuu monesta tekijästä, ja suureen osaan niistä voimme vaikuttaa. Vaikutuspiirimme ulkopuolella ovat vain biologinen perimämme, ydinpersoonallisuutemme ja lapsuuden kasvuolosuhteemme. Sen sijaan toimintatapaamme ja asennettamme pystymme tietoisesti kehittämään.

Tärkeimmäksi resilienssiä selittäväksi tekijäksi näyttäisi nousevan hyvät ihmissuhteet niin yksityis- kuin työelämässäkin. Turvallisiksi koetut ihmissuhteet lisäävät luottamusta selviytyä kriisitilanteista. Varhaislapsuudessa koetun, yhdenkin turvallisen ja välittävän aikuisen läsnäolon on todettu ratkaisevasti lisäävän aikuisiän pärjäävyyttä myös vaikeissa olosuhteissa lapsuutensa viettäneillä henkilöillä. Toisaalta kaikki ei ole menetettyä, vaikka näin ei olisi tapahtunutkaan.

Itseohjautuvuus, sitkeys, kyky tehdä realistisia suunnitelmia ja pyrkiä toteuttamaan ne ovat tutkimusten mukaan* keskeisimpiä persoonallisuudenpiirteitä, jotka liittyvät optimaaliseen toimintaan ja henkilökohtaiseen hyvinvointiin. Positiivinen minäkuva, luottamus omiin kykyihin samoin kuin ongelmanratkaisukyky ja hyvät vuorovaikutustaidot tulevat seuraavina. Negatiivisesti korreloivana, mutta merkittävänä piirteenä pidetään turvallisuushakuisuutta. Yleistäen voidaan sanoa, että stressinsietokyky liittyy persoonallisuudenrakenteeseen, joka on kypsä, vastuuntuntoinen, optimistinen, sitkeä ja yhteistyökykyinen

Kyvyllä käsitellä voimakkaita tunteita ja impulsseja on tutkimusten mukaan vaikutusta vahvaan stressinsietokykyyn. Vaikka myös henkilöt, joilla on vahva resilienssi, kokevat stressitilanteissa negatiivisia tunteita ja uupumusta, heillä näyttäisi olevan muita enemmän keinoja prosessoida tunteitaan ja vahvistaa positiivista ajattelua. Positiivisten tunteiden ruokkimisella on myös merkitystä ajattelumme joustavuuteen ja kognitiivisiin toimintoihin. Toiveikkaana keksimme helpommin uusia ratkaisuja ja ulospääsyteitä mahdottomiltakin tuntuvissa tilanteissa ja toimimme luovemmin kuin pessimistisenä.

Sisua ja uskallusta

Monet psykologit pitävät sisua lahjakkuuden ohella tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä, joka vaikuttaa elämässä menestymiseen ja hyvinvointiin. Vastoinkäymisiä kohdatessaan sitkeät ihmiset työskentelevät lannistumatta ja menestyvät pitkällä tähtäyksellä paremmin kuin pelkän lahjakkuutensa varassa toimivat. Selviytymistä tukevat myös itsearvostus sekä selkeät arvot. Tiedetään, että ihmiset, jotka hyväksyvät epätäydellisyytensä ja työskentelevät omien arvojensa mukaisesti, sopeutuvat muutoksiin tehokkaammin.

Omalta mukavuusalueelta ei yleensä lähdetä kuin pakon edessä. Uskallus ja hallittu riskinotto ovat kuitenkin tehokkaampia sopeutumiskeinoja kuin riskien välttely ja turvallisuushakuisuus. Koska turvallisuus on tänä päivänä pelkkä illuusio, saattaa omalla mukavuusalueella pysytteleminen olla turhaa. Kun löydämme oman selviytymisstrategiamme ja luotamme kykyihimme, jaksamme paremmin  ja koemme helpommin aitoa työniloa myös vaativissa muutoksissa.  Vastuunotto omista valinnoista auttaa meitä myös sietämään riskejä, joilta kukaan meistä ei ole turvassa.

*) Eley, D.S, Cloninger, C.R & al. (2013)

Hannele Allonen on laillistettu psykologi ja filosofian maisteri. Löydät hänestä lisätietoa osoitteesta http://www.profico.fi/. Lue myös Allosesta aiemmin kirjoitettu juttu Ihmismielen tuntija.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Sonja kommentoi 25.2.2015 klo 22.43
    Kiitos Hannele, mielenkiintoinen juttu ja varmasti paikkansapitävä. Itse olen opetellut selviytymiskeinoja tarkoituksella, pyrkinyt tunnistamaan omat sudenkuopat ja oppinut kiertämään niistä pahimmat. Paljon on kiinni tiedostamisesta sekä asenteesta, siitä, millaiseksi sen antaa muokkautua.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)