Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Suomalaisessa työelämässä on runsaasti positiivista energiaa – paljon enemmän kuin huomaammekaan. Työpaikoilta löytyy myös uskomaton määrä innostuneita, työstään nauttivia ihmisiä, parastaan antavia työntekijöitä ja rohkeita, vuorovaikutustaitoisia esimiehiä. Sellaiseen työpaikkaan on ilo tulla aamulla töihin, sillä jokainen saa olla oma itsensä ja antaa valonsa loistaa täysillä – ilman kateuden pidikkeitä. Ja sellaisessa työpaikassa onnistunutta työsuoritusta osataan vilpittömästi juhlia koko joukkueen voittona.

Innostuksen ilmapiiriä ei kuitenkaan ole helppoa ylläpitää, vaan se voi kadota hetkessä. Taloudellisten paineiden ja lamapuheiden puristuksessa pelot ja negatiivisuus ottavat hyvästäkin työyhteisöstä yliotteen. Mieli alkaa epäillä, ettei kaikki ehkä olekaan niin hyvin kuin olemme uskoneet. Rohkeus katoaa ja pelko ottaa vallan. Luottamuksesta siirrytään kontrollointiin. Vähitellen yhteinen tekemisen meininki vaihtuu valittamiseksi ja yksilöiden henkilökohtaiseksi selviytymistaisteluksi. Pian kaikki ihmettelevät, miten meille on käynyt näin, mihin häipyi innostuksen ilmapiiri. Lama on ottanut niskalenkin hyvästä ja kaikkien voimat tuntuvat valuvan hukkaan.

Asenne ratkaisee

Kysymys on valinnoista. Emme voi valita kaikkea sitä, mitä meille tapahtuu yhdessä ja erikseen tai mitä joudumme elämämme matkalla kohtaamaan. Jokainen työpaikka on täynnä haasteita. Kaiken hyvän ja innostavan lisäksi meidän on kohdattava myös huonoja päiviä, ongelmia ja kriisejä. Kaikkeen tapahtuvaan voimme kuitenkin valita oman suhtautumistapamme, asenteemme. Juuri asenteen valinnalla ratkaisemme sen, tuleeko työpaikastamme negatiivisen energian kaatopaikka, vai kaikkia tukeva, pelkoja kampittava huolenpidon keskus.

Toinen tärkeä asia on muuttaa asioiden päämäärätön vatvominen, turhauttava ideoiminen ja tunteiden viidakossa seikkaileminen tekemiseksi. Uskon tekemiseen enemmän kuin valittamiseen. Silloin kun asiat eivät ota edetäkseen puhumalla ja ideoimalla, kannattaa ryhtyä tekemään uusia hyviä asioita kokeilemalla. Tätä voisi kutsua hyvän kierrättämiseksi, joka useimmiten on palkitsevaa. Moni sanoo, ettei pysty tekemään hyvää esimerkiksi olemalla ystävällinen työkavereille, kun omat tunteet ovat niin negatiivisia. He uskovat voivansa muuttaa käsitystä vasta sitten, kun tunteet ovat ensin muuttuneet myönteisiksi. Tässä ajattelutavassa on se ongelma, että koko loppuelämä voi kulua myönteisiä tunteita odottaessa.

On olemassa toinenkin, mielestäni fiksumpi tapa edetä. Kun ryhtyy tekemään hyvää toiselle, luomaan innostuksen ilmapiiriä, saa ennemmin tai myöhemmin vastakaikua ja se synnyttää uusia myönteisiä tunteita. Prosessi lähtee liikkeelle omasta aktiivisuudesta, asiaan tarttumisen ja tekemisen kulttuurista. Jos tekisimme toistemme eteen sen kaiken hyvän, mihin pystymme, löisimme niin itsemme kuin työkaverimmekin ällikällä. Näin voisimme välttää laman kuristusotteen työpaikallamme ja ylläpitää innostuksen ilmapiiriä.

Kohti yhteistä hyvää

Työyhteisö on prosessi, erilaisten ihmisen verkosto, luottamuksen rakentamisen ja yhteen kasvamisen tila, johon kaikki tuovat oman persoonansa, vahvuutensa ja tarvitsevuutensa työstettäväksi. Prosessissa kaaos ja harmonia vuorottelevat, välillä tiheämmin, välillä harvemmin. Mutta koko ajan tapahtuu. Prosessi etenee. Jos kaikki ovat juonessa mukana, turvallinen luottamus alkaa vähitellen rakentua.

Positiivisen asenteen lisäksi hyvään yhteiseen elämään ja innostuksen ilmapiiriin tarvitaan erityisesti hyviä tekoja. Työyhteisössä meidän tulee oppia olemaan ihmisiksi toisillemme. Tämä tarkoittaa aidon välittämisen, läsnäolevan läheisyyden ja kunnioittavan dialogin toteutumista arjessa.

Ihmisiksi oleminen on lupa kokea olevansa hyväksytty sellaisena kuin aidosti itsenään on, niin hyvässä kuin pahassakin. Se tarkoittaa myös kykyä riidellä viisaasti, taitoa sopia erimielisyydet ja antaa pettymykset anteeksi.

Lisäksi tarvitaan iso annos huumoria, kykyä nauraa itselle ja yhdessä. Tarvitaan myös halua sitoutua noudattamaan yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Tästä syntyy hyvä yhteinen kokemus, missio, joka saa meidät kaikki sitoutumaan yhteisten tavoitteiden hyväksi.

Pekka Hämäläinen on työyhteisökouluttaja, perheterapeutti ja työnohjaaja, joka työskentelee terapia- ja koulutuskeskus Ikaroksessa. Hämäläinen on kirjoittanut lukuisia kirjoja mm. myönteisestä ajattelusta ja vuorovaikutustaidoista.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.