Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Luovuus mielletään usein korkealentoiseksi ideoinniksi, joka kuuluu vain innovaatioalan ammattilaisille. Todellisuudessa luovuus on jokapäiväistä ongelmien ratkomista, oivaltamista ja asioiden kehittämistä, johon jokainen pystyy halutessaan.

Yritysmaailmassa luovuudesta on puhuttu jo lähes kyllästymiseen asti. Useimmille luovuuspalaverit tuovat mieleen puuduttavan session kokoushuoneessa luovuuskonsultin, fläppitaulun ja post it -lappujen parissa.

– Nykymaailmassa luovuus on usein sitä, että keksitään ideoita, joita kukaan ei ehdi toteuttaa. Tärkeämpää olisi käyttää luovuutta jokapäiväisessä elämässä, sillä kaiken voi tehdä luovasti, yrittäjä, innovaattori ja luova johtaja Saku Tuominen sanoo.

Tuominen on työskennellyt luovuuden parissa yli 25 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useampia kirjoja. Viimeisimmässä kirjassaan Luova järkevyys hän paneutuu etenkin arjen luovuuteen.

– Luovuus on kaikessa yksinkertaisuudessaan halu tehdä asioita eri tavalla ja paremmin. Jos ihmisellä on aito halu parantaa asioita ympärillään, luovuus seuraa automaattisesti perässä.

Pienet ja isot ideat

Työpaikoilla nähdään valtavasti aikaa ja vaivaa sen pohtimiseen, mikä on pieni ja suuri idea. Tuomisen mukaan sitä on mahdoton sanoa etukäteen.

– Mistä tunnistaa hyvän idean -kysymys on väärin asetettu. Se, mitä ihmiset oikeasti haluavat tietää on, mistä tunnistaa idean, joka menestyy varmasti. Ja vastaukseni kuuluu: ei mistään.

Idean hyvyys on yksi asia ja sen toimivuus toinen asia. Maailmassa on paljon upeita ideoita, jotka eivät ole toimineet, ja toisaalta pieniä ideoita, jotka ovat äärettömän hyviä.

– Ideoita pitää kokeilla, vasta sen jälkeen tietää ovatko ne hyviä.

Esimerkiksi toimistoissa on paljon ihmisiä, jotka pohtivat onko seisten työskentely hyvä vai huono idea ja sopisiko se juuri heille.

– Eikö kannattaisi kokeilla. Jos seisoisimme yhden päivän, tietäisimme, miltä se todellisuudessa tuntuu, ja vasta sen jälkeen voisimme tehdä johtopäätökset.

Nykymaailmassa ideointi ja ideoiden toteuttaminen jaetaan kahteen eri toimintaan. Kokeileva toiminta puuttuu työelämästä lähes kokonaan.

– Ideoinnin ja tekemisen pitäisi kulkea rinta rinnan, sillä tekeminen on luovaa. Kokeillessamme jotakin, havainnoimme mitä teemme ja parannamme sitä matkan varrella.

Useimmiten idean siirtyessä toteutusvaiheeseen ajattelu ja sen myötä asian kehittely loppuvat. Ja kun asioita ei enää paranneta, se johtaa Tuomisen mukaan siihen, että huonosti toimivat asiat saavat jatkua firmoissa loputtomiin.

Laput silmillä

Ihmiset rutinoituvat ja kulkevat helposti laput silmillä, sillä ihmismieli pyrkii havainnoimaan vain hyödyllisenä pitämiään asioita. Työpaikalla havainnointikyky surkastuu, jos näkeminen ei johda mihinkään.

– Jos ihminen näkee työpaikalla ongelmia ja kertoo niistä esimiehelle, mutta mitään tapahdu, niin jonkin ajan kuluttua hän lopettaa niiden näkemisen.

Sen sijaan, jos työpaikalla on tapana tarttua ongelmiin heti ja keksiä niihin ratkaisut, ihmisen mieli oppii tähän ja näkee kehitettävää kaikkialla.

– Hyvässä työyhteisössä ihmiset huomaavat parannuskohteita, kun taas huonossa työyhteisössä kaikki tuntuu hankalalta.

Työelämässä muutoksesta on tehty vaikeaa, vaikka Tuomisen mukaan sen pitäisi olla helppoa ja hauskaa. Koska muutoksia pelätään, niitä tehdään vähän kerrallaan ja sen seurauksena tulokset ovat keskinkertaisia ja perinteisiä.

– Jos työyhteisössä olisi käynnissä koko ajan muutoksia ja parannuksia, kynnys kokeilla jotain uutta olisi pienempi.

Tuominen kannattaa tapaa tehdä kaikesta mahdollisimman arkista ja helppoa. Mitä enemmän ihmiset suunnittelevat, sitä isommaksi asia paisuu.

– Kun asiasta tulee pelottava, ihmiset alkavat luonnostaan vesittää ja lykätä sitä. Ja mitä enemmän arvovaltaa ja aikaa asiaan on investoitu, sitä vaikeampi sitä on perua, vaikka se ei toimisikaan.

Kokeilukulttuuri käyttöön

Luovan ilmapiirin rakentamisen voi aloittaa lisäämällä tekemistä ja kokeilukulttuuria työyhteisössä. Joka viikko voi kokeilla uudenalaisia asioita, kuten palaverin pitämistä seisten, lyhyempien sähköpostiviestien kirjoittamista tai työskentelyä kahvilasta käsin.

– Kokeillaan jonkin asian tekemistä, ja jos huomataan, että se toimii, niin jatketaan ja aletaan kehittää sitä.

Kun ongelmien ja mahdollisuuksien havaitseminen on kaikkien vastuulla, siitä ei tule taakkaa, vaan luonnollinen tapa. Tuominen kertoo oivan esimerkin elävästä elämästä.

– Eräässä firmassa koko työyhteisö kokoontuu joka maanantai-aamu pohtimaan, miten työntekijöiden edellisen viikon aikana havaitsemat ongelmat voidaan ratkaista. Jos porukka keksii ratkaisun, sitä kokeillaan käytännössä mahdollisimman pian, vaikka seuraavana päivänä.

Käytäntö on parantanut yrityksen työilmapiiriä ratkaisevasti ja jokainen työntekijä on alkanut kiinnittää huomiota ympärillään oleviin asioihin.

– Kyse on siitä, että havainnoidaan, mietitään, kokeillaan ja opitaan. Tämä on hyvin suoraviivainen ja järkevä toimintapa, joka sopii täydellisesti suomalaiseen luonteenlaatuun.

• Pidä huolta siitä, että olet utelias ja innostunut.
• Älä ota asioita annettuna, vaan kysy ja kyseenalaista.
• Kohdatessasi ongelmia etsi uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja
  ja näe mahdollisuudet ympärilläsi valittamisen sijaan.
• Kokeile uusia asioita ja hyväksy samalla, että kaikki
  ei välttämättä aina toimi.
• Älä päätä etukäteen onko kokeiltava idea suuri tai pieni.
• Havainnoi ja reagoi, tarvittaessa nopeastikin.

Lähde: Luova järkevyys, Saku Tuominen

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.