Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Elämä yksinkertaistuu sillä silmänräpäyksellä, kun oivaltaa, että kaikki ikävä nousee pelosta. Pelko ja rakkaus ovat pohjimmaiset tunteet. Kaikki muut tunteet ovat jommankumman johdannaisia. Vihakin on toissijainen tunne, jonka taustalla on pelko.

Jos tunne on positiivinen, sen taustalla on rakkaus. Enkä nyt tarkoita romanttista rakkautta vaan rakkautta, joka asuu syvällä itsessä, sydämessä, kuten sanotaan. Sisäisen rakkauden tunnistaminen on joskus vaikeaa, koska traumaattiset kokemukset saavat sulkemaan sydämen. Kun sydän on kiinni, ajatukset, sanat ja teot suodattuvat pelon läpi, eikä syvällistä hyvää oloa kykene kokemaan, vaikka olosuhteet olisivat kuinka optimaaliset. Pelko pilaa upeimmankin kokemuksen. Pelko saa keskittämään huomion vikoihin, huonoon palveluun, toisten epäkohteliaaseen käytökseen ja omaan riittämättömyyteen. Rakkaus sen sijaan ymmärtää, että ihminen itse ei ole paha, vaikka hänen tekonsa voivat siltä tuntua.

Kauniit sanat, vilpitön kehu ja kannustus kumpuavat rakkaudesta. Kun itsellä on syvä luottamus elämään, on helppo jakaa hyvää muille, olla sydämellinen. Kun sydän on auki, tietää takuuvarmasti, että elämä kantaa. Kun elää sydämestä, on luottavainen ja turvallinen olo. Yksi elämän haastavimmista läksyistä on oppia, että ainoa todellinen turva tulee itsestä. Vakituinen työ, omistusasunto tai puoliso eivät takaa turvallisuuden tunnetta – minkä maailma antaa, sen maailma voi ottaa. Pelko syö turvallisuuden tunteen, vaikka asuisi palatsissa, jonka pankkilaina on maksettu. Turva löytyy sydämestä, aivan kuten vauraus ja menestys ja kaikki muut elämän sulostuttajat.

Oma olo helpottuu, kun tietää, että negatiivisesti käyttäytyvä ihminen pelkää. Selkään puukotus ja epäkunnioittava käytös ovat pelon merkkejä. Raivoaja on pelon vallassa, vaikka kuinka väittäisi olevansa ”vain vihainen”. Vihan taustalla oleva pelko saattaa liittyä vanhaan haavaan, jonka tietoinen mieli haluaa unohtaa. Raivon hetkellä pelon lähteen tiedostaminen, saatikka tunnustaminen, on paljon vaadittu. Ymmärrys tulee vasta myöhemmin. Toisen vihalta voi suojautua henkisesti, kun tiedostaa tämän pelkäävän. Voi olla hiljaa läsnä, pysyä omassa vahvuudessaan, jalat tukevasti maassa. Vastahyökkäykseen ei ole ainuttakaan järkevää syytä. Antaa raivoajan purkaa ulos pelkonsa, kunhan hän ei vahingoita muita. Fyysistä tai henkistä väkivaltaa ei pidä sietää, koska silloin tulee hylänneeksi itsensä. Hylkääminen on pelkäämistä.

Kaikkia tunteita tarvitaan! Pelosta ja traumoista nousevia tunteita ei ole viisasta torjua vaan käsitellä. Tunteiden patoaminen sairastuttaa ennen pitkää. Vihapommi kannattaa purkaa ennen kuin se räjähtää tuhoisin seurauksin. Tunteisiin saa reagoida. Reagointitapoja kannattaa kuitenkin jalostaa, koska mielellä on taipumus tehdä kärpäsestä härkänen. Primitiivisen reaktion sijaan kannattaa treenata tietoisuutta: Mikä ajatus, oletus tai uskomus sai reagoimaan näin negatiivisesti? Mikä pelko tai trauma nousi alitajunnasta käsiteltäväksi?

Pelkoja ja traumoja riittää työstettäväksi koko elämän ajaksi. Muut ihmiset ovat peilejä, joiden avulla saa tilaisuuden käsitellä omia pelkojaan ja traumojaan. Yhtälailla toisten ihmisten avulla saa tilaisuuden peilata omaa kykyään rakastaa ehdoitta. Läheiset ihmissuhteet ovat treeniareenoista vaativimpia…

Kaikenlaisten tunteiden olemassaoloon on hyvä syy. Jos ei ole kokenut surua, ei tiedä mitä ilo merkitsee. Tunteet on tehty koettaviksi, jotta voimme kehittyä ja tulla tietoisemmiksi. Tunteet auttavat tekemään tärkeitä valintoja. Ikävä tunne sisuksissa voi olla viesti siitä, että kuljemme väärään suuntaan. Mutta rohkeus kasvaa, kun uskaltaa kohdata pelon.

EatBeNow.com-sivustolta löydät lisävinkkejä ja reseptejä hyvään elämään. Voit myös tilata kerran kuukaudessa ilmestyvän suomenkielisen uutiskirjeen osoitteesta pirkko@eatbenow.com.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.