AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT PIXMAC JA LEENA MÄKI | 15.10.2014 | KOLLEGA.FI
Stressi hallintaan

Lähes jokainen kokee stressiä työssään enemmän tai vähemmän. Stressi itsessään ei ole vahingollista, sillä stressireaktio potkii liikkeelle ja parantaa hetkellistä suorituskykyä. Kielteiseksi tila muuttuu siinä vaiheessa, kun stressi pitkittyy ja psyykkiset voimavarat alkavat ehtyä.

www.pixmac/MonkeyBusiness/Pond5
www.pixmac/MonkeyBusiness/Pond5

Työpaikoilla käytyjen keskustelujen perusteella voisi päätellä, että stressi ja kuormitus ovat lisääntyneet työelämässä. Työn henkinen rasittavuus on kuitenkin Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan lievästi laskenut koko 2000-luvun.

– Vaikka yleisesti ottaen tilanne on parantunut, on eri ammattiasemien välillä suuria eroja. Ylemmät toimihenkilöt kokevat työnsä yleisemmin henkisesti rasittavaksi ja kokevat useammin stressiä kuin alemmat toimihenkilöt ja työntekijät, kertoo psykologian tohtori, dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta.

Siihen, miksi tutkimustulokset ja ihmisten kertomukset poikkeavat toisistaan, voi Aholan mukaan vaikuttaa työelämässä vallitseva yleinen epävarmuus ja tyytymättömyys.

Elimistö ylikierroksilla

Työelämässä stressiä koetaan pääasiassa kahdesta syystä: kun omat voimavarat ja mahdollisuudet eivät riitä työn vaatimuksiin tai kun työ ei vastaa omia toiveita ja odotuksia.

Työ voi ajan kuluessa myös muuttua siitä, mitä se on alun perin ollut, joko rutiininomaisemmaksi tai kokonaan toisenlaiseksi. Esimerkiksi pankkitoimihenkilöt, jotka aiemmin olivat asiakaspalvelijoita, ovat joutuneet pankkimaailman muuttuessa mukautumaan uuteen rooliinsa luottojen ja uusien tuotteiden myyjinä.

Psykologian tohtori Kirsi Ahola on tutkinut loman vaikutusta terveyteen
Psykologian tohtori Kirsi Ahola on tutkinut muun muassa kuormitusta ja työuupumusta.

– Jos ihminen joutuu työn muuttuessa pinnistelemään entistä enemmän, hän voi jossain vaiheessa alkaa epäillä kykyään selvitä työstä.

Hallinnan tunne on yksi ihmisen perustarpeista, ja esimerkiksi epävarmuus työssä aiheuttaa stressiä, sillä se vähentää työntekijän mahdollisuuksia hallita olosuhteita ja elämäänsä.

– Stressi ei ole pelkästään psykologista, vaan se vaikuttaa myös elimistöön. Mieli ja keho kulkevat aina käsi kädessä. Kun töitä on enemmän kuin ehtii tehdä, elimistö alkaa käydä ylikierroksilla

Elimistö reagoi mielen aiheuttamiin paineisiin ja pitkittyessään tämä voi johtaa osaltaan terveysongelmiin kuten masennukseen, sydäntauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoihin.

Temperamentti vaikuttaa

Itse kukin meistä kokee stressiä omalla tavallaan ja temperamentti vaikuttaa siihen, miten reagoimme stressiin. Joku ovat pienestä pitäen lehmänhermoinen, eikä häntä hätkäytä mikään, vaan hän etenee omaan tahtiinsa, kun taas ärhäkän temperamentin omaava henkilö reagoi herkästi ympäristön odotuksiin ja paineisiin ja hänen kehonsa käy nopeammin ylikierroksilla.

– Meillä on synnynnäiset erot sekä varhaisen elinympäristön muodostamat erot. Jos ihminen on lapsesta saakka elänyt hyvin stressaavassa ympäristössä, hänestä tulee stressiherkkä.

Työelämässä yksilöllisiä eroja ei juuri oteta huomioon ja helposti oletetaan, että kaikki kestävät ja toimivat samalla tavalla.

– Ottamalla henkilöjohtamisessa huomioon työyhteisön jäsenten yksilölliset erot, saadaan kaikkien vahvuudet käyttöön. Tämä tuottaa myös paremman tuloksen, Ahola muistuttaa.

Uupumus uhkana

Nykypäivänä on normaalia painaa sata lasissa kaiken aikaa. Kun yhden projektin saa loppuun, on toinen jo alkanut. Työhön ei mahdu taukoja eikä palautumista, vaan kiire jatkuu katkeamattomana.

– Kun ihminen painaa täysillä 24/7 ja stressi pitkittyy viikkoja ja jopa kuukausia, alkavat psyykkiset voimavarat ehtyä ja stressi muuttuu pikkuhiljaa uupumukseksi.

www.pixmac/pressmaster/Pond5
www.pixmac/pressmaster/Pond5

Uupunut ihminen menettää uskon itseensä ja työhönsä ja hän alkaa epäillä omaa selviytymiskykyään. Väsymys muuttaa elimistön toimintaa, stressihormonien tasot muuttuvat ja elimistö joutuu uupumistilaan. Ulospäin tämä voi näkyä esimerkiksi huutamisena, itkemisenä ja tilanteen hallinnan menettämisenä.

– Työnantaja on vastuussa siitä, ettei työ aiheuta terveys- tai turvallisuusongelmia. Kun työnantajan tietoon tulee, että työntekijä kuormittuu terveyttä vaarantavalla tavalla, on tämän velvollisuus lähteä selvittämään tilannetta ja ottaa tarvittaessa työterveyshuolto mukaan.

Jos stressi jatkuu pitkään, sille pitää tehdä jotain. Pelkällä tahdonvoimalla asia ei ratkea. Työn kuormituksesta kannattaa keskustella esimieheen kanssa jo varhaisessa vaiheessa, ettei tilanne pääse hallitsemattomaksi.

– Ennen kuin jaksamisen rajat tulevat vastaan, voidaan järjestää työterveysneuvottelu, joka käydään esimiehen, työntekijän ja työterveyshuollon edustajan kanssa. Siinä mietitään keinoja, joilla tilanteen paheneminen estetään.

Ahola korostaa myös työntekijän vastuuta pitää huolta itsestään ja kertoa, milloin työkuorma kasvaa liian suureksi. Monille työpaikoille on kehitetty varhaisen tuen malleja juuri tällaisia tilanteita varten.

Tilanne haltuun

Suomalainen tapa tehdä töitä sisukkaasti yksin ja mennä vaikka läpi harmaan kiven ei edesauta työssä jaksamista. Oman terveytensä vuoksi kaikkiin vaatimuksiin ei pidä suostua.

– Yksi tärkeimmistä asioista on huolehtia päivittäisestä palautumisesta, joka lähtee siitä, ettei työpäivää venytetä eikä kotona tehdä töitä iltaisin.

Yhä useampi pystyy muokkaamaan työtään ja vaikuttamaan sen sisältöön. Kehityskeskustelu on oiva tilaisuus esittää esimiehelle työtehtäviä koskevia toiveitaan.

www.pixmac/CandyBoxImages/Pond5
www.pixmac/CandyBoxImages/Pond5

Ahola kehottaa seuraamaan myös omia hälytysmerkkejään. Jos alkaa heräillä aamuyöstä työasiasta mielessään eikä saa unta, pitää tilanteeseen puuttua ennen kuin se pahenee.

Myös työkavereista kannattaa pitää huolta. Jos kollegaa ei näy enää kahvitauolla, voi käydä kysymässä, miten hänellä menee.

– Helposti käy niin, ettei itse huomaa olevansa stressaantunut. Työkaveri voi herätellä huomaamaan, että kuormitusta on liikaa.

Omaa hyvinvointiaan pitää Aholan mukaan seurata jatkuvasti. Viikoittainen tsekkaus, jossa analysoi omia tuntojaan, estää joutumasta oravanpyörän pyörteisiin.

– Joka perjantai kannattaa uhrata viisitoista minuuttia ja miettiä, miten viikko on mennyt, oliko jotain ongelmia, joihin pitää puuttua, miten on jaksanut ja tykkääkö vielä työstään.

Joskus vaaditaan muutosta joko työolosuhteissa tai omassa tavassa tehdä töitä. Muutos on tärkeä, ettei tilanne luisu kielteiseen kehään.

– Kannattaa muistaa, että elämä on kuin maraton, jota ei voi juosta pikajuoksun taktiikalla.

Vinkkejä tasapainoon

Huolehdi itsestäsi

  • Pidä huolta kunnostasi ja lepää riittävästi.
  • Huolehdi päivittäisestä palautumisesta äläkä venytä työpäivää.
  • Puuhaa kotona jotain mieltä virkistävää ja elvyttävää.
  • Tee tietoisia valintoja elämässäsi.
  • Pidä huolta tukiverkostoistasi, eli ihmisistä, joille voit purkaa tuntojasi ja
    joilta voit pyytää apua tarvittaessa.
  • Tarkkaile stressitasoasi ja reagoi omiin hälytysmerkkeihisi.
    Puutu stressiin ajoissa.
  • Hae uusia ratkaisuja ja muuta asioita, jos tilanne ei ole hyvä.
  • Hyödynnä kehityskeskusteluja ja hae apua työterveyshuollosta, jos kuormitus kasvaa liikaa.

Psykologian tohtori Kirsi Aholan haastattelun lisäksi jutun lähteenä on käytetty kirjaa Kaikkea Stressistä, Työterveyslaitos 2012.

Lisävinkkejä stressin hallintaan löydät myös Heidi Hannan kirjasta Voiko stressi tappaa, jonka arvion löydät Kirjapalstalta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Tiina kommentoi 16.10.2014 klo 10.06
    Hyvä kirjoitus tärkeästä, ja ikävä kyllä ihan jokapäiväisestä, asiasta. Yksi asia joka estää stressin näkyväksi tekemistä on pelko. Moni pinnistelee ja tsemppaa ja tekee voimiensa äärirajoilla itse hyvin tunnistaen että ei jaksa, mutta ei halua kertoa tilanteesta kenellekään, kaikkein vähiten esimiehelleen.Syynä on pelko työpaikan menettämisestä: Jos en pärjää työssäni niin seuraavissa yt-neuvotteluissa olen heikoilla. Tämä kuulosta karmealta, mutta on totta. Tilanne voi päästä todella pahaksi ennenkuin siihen päästään kiinni. Ja silloinkin ehkä vastoin asianomaisen tahtoa.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)