AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT PIXMAC | 17.9.2014 | KOLLEGA.FI
Työpaikkakiusaaminen kuriin

Kiusaaminen on salakavala ilmiö, joka useimmiten alkaa jostain pienestä, mutta kehittyy vaivihkaa arvaamattomiin mittasuhteisiin. Kiusaamista ei kuitenkaan tarvitse sietää ja siihen voidaan puuttua – viime kädessä Työturvallisuuslain turvin.

Suomessa työpaikkakiusaamista esiintyy varsin paljon. Kyselyjen mukaan yli 100 000 palkansaajaa kokee päivittäin olevansa kiusaamisen kohteena. Ilmiö aiheuttaa henkilökohtaista kärsimystä kiusatulle, heikentää työn tuloksellisuutta ja aiheuttaa yritykselle mittavia kuluja sairaslomapäivineen.

www.pixmac/macniak/Pond5
www.pixmac/macniak/Pond5

Kiusaamiseen ei yleensä ole yhtä yksittäistä syytä, vaan se on monen tekijän summa.

– Kiusaamisen taustalla on usein joko organisaatioon, työn tekemiseen ja työoloihin liittyviä ongelmia mutta myös henkilökohtaisia motiiveja ja ominaisuuksia, johtava asiantuntija Maarit Vartia kertoo. Työterveyslaitoksella työskentelevä Vartia on tutkinut työpaikkakiusaamista yli kaksikymmentä vuotta.

Työhön ja työoloihin liittyvän kiusaamisen taustalta löytyy useimmiten rooliristiriitoja, taitamatonta johtamista, mahdottomia vaatimuksia ja aikatauluja, epäselvyyksiä tehtävänkuvissa ja vastuissa, epävarmuutta, uhkaa, kilpailua sekä huono työilmapiiri.

Kiusaajan epäasiallisen käyttäytymisen taustalla puolestaan voi olla kateus, työntekijöiden välinen kilpailu, omat motiivit, persoonalliset ominaisuudet tai oman aseman korostaminen.

– Kiusaajaksi voi heittäytyä esimerkiksi henkilö, joka pyrkii työpaikallaan esimiestehtäviin. Kun ulkopuolinen hakija sitten valitaan toimeen, voi pettynyt henkilö alkaa käyttäytyä epäasiallisesti ja kiusata uutta esimiestä savustaakseen tämän ulos ja saadakseen tehtävän itselleen, Vartia kertoo.

Haukkumista ja eristämistä

Kiusatuksi voi joutua yhtä lailla hiljainen kuin vahvaksi mielletty henkilö, sillä kiusaamisen kohteeksi joutuneilla ei tutkimusten mukaan ole mitään tiettyä yhteistä ominaisuutta.

– On kuitenkin yksilöllisiä ominaisuuksia, jotka voivat altistaa tietyissä olosuhteissa kiusaamiselle. Esimerkiksi erilaisuus voi olla kiusaamisen syynä silloin, henkilö poikkeaa selkeästi tehtävänkuvansa, koulutuksensa, ikänsä tai sukupuolensa osalta muusta työporukasta.

Kiusaaminen ilmenee monin eri tavoin. Yksilöön kohdistuvaa kiusaamista ovat muun muassa sosiaalinen eristäminen, puhumattomuus, mitätöinti, selän takana puhuminen, loukkaavien kommenttien esittäminen, perättömien juttujen levittäminen, pilkkaaminen, huutaminen ja haukkuminen.

– Kiusattua voidaan myös kritisoida ulkonäöstä, kampauksesta, pukeutumisesta, lasten kasvatuksesta ja asuinpaikasta, Vartia lisää.

Työhön liittyviä epäasiallisen kohtelun muotoja ovat muun muassa kohtuuttomien työmäärien ja aikataulujen antaminen, työn tekemisen kyttääminen, tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, vaatimattomampien tehtävien antaminen ja eriarvoinen kohtelu.

– Kiusattua ei esimerkiksi kutsuta enää kokouksiin ja häneltä voidaan ottaa työtehtäviä pois. Äärimmilleen vietynä henkilöltä on voitu ottaa kaikki työtehtävät pois.

Omanarvontunto murenee

Tutkimukset osoittavat yksiselitteisesti, että pitkään jatkuva, toistuva kiusaaminen heikentää ihmisen hyvinvointia, terveyttä ja jaksamista.

– Joku jaksaa kiusaamista pari kuukautta ja toinen puoli vuotta voimavaroista riippuen, mutta fakta on, että jokainen alkaa murtua jossain kohtaa.

Ensimmäisenä tulevat psyykkiset ja psykosomaattisen oireet, kuten univaikeudet, stressioireet ja keskittymisvaikeudet. Kiusattu ei saa unta tai sitten työpaikka tulee uniin. Kiusaamisen kohteeksi joutuminen aiheuttaa lisäksi masentuneisuutta, ärtyneisyyttä ja hermostuneisuutta, jotka lisääntyvät ajan kuluessa. Kielteinen kohtelu alkaa pikkuhiljaa vaikuttaa myös ihmisen omanarvontuntoon.

– Jos toiset kohtelevat jatkuvasti epäasiallisesti, antavat kielteistä palautetta, eivätkä hyväksy ryhmäänsä, ihminen alkaa uskoa, että hänessä on oikeasti jotain vikaa.

Epäuskosta havahtumiseen

Voi kestää pitkän aikaa, ennen kuin ihminen havahtuu siihen, että häntä kohdellaan epäasiallisesti. Tilanne tuntuu niin epäuskottavalta, että sitä on vaikea ymmärtää.

– Aluksi voi olla vain epämääräinen tunne, että kaikki ei ole kohdallaan. Kiusatulla voi olla hämmentynyt olo, eikä hän tiedä, mitä oikein tapahtuu.

www.pixmac/Ambrophoto/Pond5
www.pixmac/Ambrophoto/Pond5

Ensi alkuun Vartia kehottaa keskustelemaan asiasta luotetun työkaverin kanssa.

– Kiusatun kannattaa peilata kaverinsa kanssa, miten tämä näkee asian. Onko hän havainnut jotakin ja kohteleeko kiusaaja häntäkin samalla tavalla.

Tapahtumista on hyvä pitää päiväkirjaa, jonka avulla kiusattu pystyy hahmottamaan tilanteen jatkuvuuden. Päiväkirjasta on myös hyötyä siinä vaiheessa, kun asiasta keskustellaan esimiehen kanssa.

Työpaikoilla on usein omat toimintamallinsa, joissa ohjeistetaan ottamaan epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi suoraan kiusaajan kanssa.

– Kaikki eivät siihen pysty, joten silloin asiasta pitää puhua esimiehelle. Jos kiusaaja on esimies, pitää ilmoitus tehdä tämän esimiehelle. Asiasta on hyvä kertoa myös työsuojeluvaltuutetulle, joka voi toimia henkisenä tukena.

Mustaa valkoisella

Joillakin organisaatioilla on käytössään kirjalliset lomakkeet, joilla voi tehdä ilmoituksen kokemastaan kiusaamisesta. Tärkeää on, että asiasta on mustaa valkoisella. Esimieheltä voi myös pyytää kirjallisen todistuksen, että tämä on saanut tiedon asiasta.

Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on velvollisuus ryhtyä selvittämään asiaa, suositusten mukaan kahden viikon kuluessa. Jos näin ei tapahdu, asiasta voi tehdä valvontapyynnön työsuojeluviranomaiselle.

Moni esimies kokee asian selvittämisen niin hankalaksi, että selvitystyö saattaa pelkästään sen vuoksi edetä hitaasti.

– Vaikka vastuu on aina työnantajalla ja esimiehellä, ei esimiehen itse välttämättä tarvitse kerätä tietoja ja haastatella asianomaisia. Sen voi tehdä esimerkiksi työterveyshuollon psykologi tai joku ulkopuolinen asiantuntija.

Eri osapuolten haastattelujen jälkeen asiaa käsitellään yhteisessä palaverissa, jonka tavoitteena on päästä selkeisiin sopimuksiin. Mikäli tämä ei onnistu, työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimiin selvitystyön pohjalta.

Nollatoleranssi tavoitteena

Työpaikalla voidaan tehdä paljonkin kiusaamisen estämiseksi. Vartia kehottaa työyhteisöä istumaan yhteisen pöydän ääreen miettimään työpaikan pelisääntöjä.

– Työporukan kannattaa pohtia, millaista käyttäytymistä ja toimintaa se pitää epäasiallisena ja kirjata pelisäännöt ylös vaikka huoneentauluksi. Sen jälkeen jokainen vastaa omata osaltaan, että niitä myös noudatetaan.

Työterveyslaitoksella kiusaamista on tutkittu jo 1990-luvun alusta. Tällä hetkellä laitoksella on meneillään kaksi vuotta kestävä Sopuisa-hanke, jonka tavoitteena on rakentaa organisaatioihin kiusaamista koskeva nollatoleranssi.

– Nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että jokainen työpaikalla asettaa kiusaamisen kyseenalaiseksi ja puuttuu siihen.

Se, ettei hyväksy kiusaamista, on Vartia mielestä tärkeä, eettinen arvo, joka estää ihmisiä kohtelemasta toisiaan huonosti.

– Pidetään silmät ja korvat auki, ja puututaan asioihin. Silloin kiusatut eivät jää yksin.

Lisätietoa kiusaamisesta ja sen ehkäisystä löydät Työterveyslaitoksen Sopuisa työyhteisö -sivustolta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)