Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Tämän kun osaisi: Määrittele ensin mitä menestys sinulle merkitsee. Käännä sitten päälle horjumaton usko ja luottamus, että ansaitset kaiken sen ilman ensimmäistäkään ehtoa, ihan vain koska olet olemassa. Sen jälkeen ryhdy tekemään oikeita asioita ja ota menestys tyynesti vastaan. Tällä reseptillä alkaa hyvän kierre, valon noidankehä. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritetään!

Ensin siis menestyksen määritelmä: Minulle menestys on sitä, että elän sovussa itseni ja muiden kanssa. Menestystä on terveys, hyvät suhteet läheisiin ihmisiin ja mukava koti. Menestystä on työ, jota rakastan, vaikka se on joskus vaikeaa. Menestystä on se tunne, kun on auttanut toista menestymään.

Menestys on sitä, kun tuntee elävänsä miljonäärin elämään huolimatta tilin saldosta. Menestystä on rauhan tunne syvällä sisuksissa silloinkin, kun pelottava kokemus on meneillään ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle. Menestys on niin suurta kiitollisuutta, että melkein itkettää. Menestys on sitä, kun tiedän takuuvarmasti, että elämä kantaa. Kaikki on lopulta juuri niin kuin pitääkin. Jos kaikki ei ole hyvin, ei ole vielä ”lopulta”.

Koska saan juoda menestyksen maljasta?

Vaikka heti! Ensin tosin pitäisi huomata, että olen jo nyt aika menestynyt. Kannattaisi huomata, että menestys lisääntyy koko ajan, koska teen päivittäin valintoja, jotka vievät eteenpäin menestyksen tiellä. Jo koetun menestyksen tiedostaminen herättää kiitollisuuden, jonka myötä huomaan elämässäni yhä enemmän menestyksen merkkejä. Joillakin alueilla tökkii enemmän kuin toisilla. Ongelma-alueiden osalta tiedostan, että menestyksen ainoa todellinen este on uskonpuute. En usko ansaitsevani menestystä. Olen sulkenut menestyksen hanan. Mieleni höpöttää lakkaamatta, että olen tai teen jotakin liikaa tai liian vähän ansaitakseni menestyksen.

Missä kohtaa riittäminen lakkasi? Vastasyntynyt vauva on ihmeellinen lahja juuri sellaisena kuin on. Hän ansaitsee parasta kaikkien mielestä. Mutta mitä isommaksi lapsi kasvaa sitä hanakammin rakkaus ehdollistetaan. Kouluiässä lapsi kykenee luettelemaan jo liudan puutteita itsessään ja tekemisissään. Yhtäkkiä hyväksyntä pitääkin ansaita. Saattaa vierähtää kymmeniä vuosia ennen kuin löytää takaisin ehdottoman rakkauden polulle, jos löytää.

Jospa yksi olemassaolon tarkoituksista onkin oppia rakastamaan itseään ehdoitta, kokea itsensä lahjana ja opetella elämään sen mukaisesti? Jospa meidän onkin tarkoitus kokea yhä uudelleen, että menestys on syntymälahja.

Kun vain muistaisi, ettei sillä ole väliä, mitä muut ajattelevat meistä. Vain sillä on väliä, miten itse koemme itsemme. Itsensä haastamiseen kuuluu arvioida kuka oikeasti on. Saamme luoda itsemme yhä uudelleen. Ovatko ajatukseni, sanani ja tekoni linjassa sen vision kanssa mikä minulla on itsestäni ja elämästäni? Ilmennänkö sitä timanttia, joka todella olen?

Lähde mukaan 100 päivän haasteeseen! Mene aamulla peilin eteen. Katso itseäsi silmiin ja sano: ”Tänä päivänä minä opettelen rakastamaan sinua ehdoitta. Sinä riität.”

Harjoitus on yhtä aikaa helppo ja vaikea. Se paljastaa, kuinka säälimättömiä ja ankaria olemme itsellemme. Se muistuttaa mieleen riittämättömyyden kokemuksia lapsuudesta asti. Joskus peiliin on vaikea katsoa, mutta älä anna periksi. Lupaan, että tämä harjoitus kantaa hedelmää.

EatBeNow.com-sivustolta löydät reseptejä sekä lisävinkkejä. Voit myös tilata kerran kuukaudessa ilmestyvän suomenkielisen uutiskirjeen osoitteesta pirkko@eatbenow.com.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.