Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Epävarmuudesta on tullut vallitseva olotila työelämässä. Organisaatioita yhdistetään, toimintoja saneerataan ja henkilöstöä irtisanotaan. Vaikka tilanteet järkyttävät työyhteisöä, voi kriisistä kuitenkin selvitä.

Nykyajan työelämässä yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat lähes arkipäivää. Irtisanomiset merkitsevät sekä yksittäiselle työntekijälle että koko työyhteisölle kriisiä, etenkin jos ne tulevat odottamatta. Kriisi lamauttaa, horjuttaa ihmisen arvoja, kuluttaa voimavaroja ja aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia. Kriisi koskettaa aina myös irtisanotun lähipiiriä, joihin lukeutuu päätöksen tekijänä toiminut irtisanotun esimies, työpaikalle jääneet, samassa tilanteessa olevat työkaverit, asiakkaat sekä perhe ja ystävät. Vaikka kriisiin ei voi koskaan varautua täydellisesti, voi yrityksen johto ja esimiehet vaikuttaa olosuhteisiin siten, että ihmisiä kohdellaan arvokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Myös yksittäisen työntekijän kannattaa pohtia tilannetta etukäteen ja miettiä selviytymisstrategioita.

Kriisin vaiheet

Kriisi etenee tavallisimmin neljän vaiheen kautta. Näiden vaiheiden tunnistaminen auttaa jäsentämään omaa tilannetta.

Shokkivaihe

Ensimmäinen reaktio on lamaannuttava shokki. Henkilö ei ymmärrä tapahtunutta ja kieltää sen. Shokki kestää yleensä muutamasta tunnista pariin päivään. Ihminen suojaa itseään tapahtumalta ja ottaa vastaan tietoa vain sen verran kuin pystyy. Paras tapa selvitä shokkivaiheesta on kohdata omat tunteensa.

Vastarinnan vaihe

Seuraavassa vaiheessa ihminen aktivoituu, tuntee vihaa ja kiihtymystä. Tämä vaihe kestää viikosta neljään viikkoa. Ihminen alkaa puolustautua, tehdä vastarintaa ja vaatia lisää tietoa ja perusteluita. Tässä vaiheessa johdon ja esimiesten antama tieto on erittäin tärkeää, sillä uhan kokemus säilyy niin kauan kun epätietoisuus omasta asemasta jatkuu.

Luopumisen vaihe

Kolmannessa vaiheessa ihminen kokee masennusta ja tekee surutyötä, sillä vanhasta luopuminen tekee kipeää. Tässä vaiheessa henkilö tarvitsee aktiivista tukea, sillä asian työstämiseen vie paljon psyykkistä energiaa.

Arviointivaihe

Vähitellen ihminen hyväksyy muutoksen tapahtuneeksi. Tässä vaiheessa henkilö näkee uusia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia, ja alkaa miettiä, mitä hän aikoo tehdä. Arviointivaiheessa ihminen on valmis sopeutumaan ja kasvamaan uusiin rooleihin ja vastuisiin.

Vaiheiden läpikäynti on hyvin yksilöllistä. Siinä missä yksi on vielä shokissa, on toinen jo miettimässä, mitä ryhtyy tekemään. Tämä tekee työpaikan toiminnan sekavaksi. Myös työteho laskee, sillä ihmiset keskittyvät oman tilanteensa pohtimiseen.

Aktiivinen pärjää

Muutokset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Parhaiten selviävät henkilöt, joiden taloudellinen tilanne on turvattu, joilla on hyvä itsetunto ja terveys sekä puoliso tai muita läheisiä ihmisiä tukemassa. Lisäksi laajat, sosiaaliset verkostot sekä monipuolinen osaaminen ja päivitetty ammattitaito auttavat elämässä eteenpäin.

Muutoksesta selviämiseen vaikuttaa olennaisesti myös aktiivinen ja myönteinen ote elämään.

Pahiten kriisi vaikuttaa niihin, jotka ovat työstään riippuvaisia, taloudellisista vaikeuksista kärsiviä ja keski-iän ylittäneitä. Lisäksi yksinäisyys, huono terveydentila ja vanhentunut ammattitaito lisäävät taakkaa. Etenkin pitkään työpaikassa työskennellyt kokee irtisanomisen loukkauksena. Oman osaamisen tasosta kannattaakin pitää kaiken aikaa huolta, jotta työmarkkinakelpoisuus säilyy.

Uusi tilanne hämmentää

Koko muutosprosessi yhteistyöneuvotteluineen ja irtisanomisaikoineen kestää yleensä useita kuukausia. Ylimenovaiheessa irtisanotut ja jäljelle jäävät työskentelevät vielä yhdessä, ja outo tilanne hämmentää työyhteisöä. Irtisanomispäätösten jälkeen työpaikkansa pitäneitä vaivaa usein syyllisyyden tunne. Jäljelle jääneet surevat työkavereiden menetystä samalla kun heidän työtaakkansa kasvaa tehtävien yhdistämisten myötä.

Irtisanottujen lähdettyä työyhteisössä vallitsee uusi sosiaalinen tilanne ja verkostot muotoutuvat uuteen uskoon. Muutosten myötä työpari on voinut vaihtua ja henkilöitä on pudonnut pois organisaatiosta. Tässä vaiheessa esimiehellä on suuri vastuu tiimien yhdistämisessä ja suunnan näyttämisessä ulos kriisitilanteesta. Ensimmäiset 100 päivää ovatkin kriittisimmät ja ratkaisevat, onnistuuko muutos. Tänä aikana työpaikan toiminnot pitää saada käyntiin ja palata mahdollisimman nopeasti päiväjärjestykseen. Kun työyhteisö pääsee kiinni työrytmiin, se vaikuttaa välittömästi työhyvinvointiin. Tavoitteiden asettaminen tuo työhön myös mielekkyyttä, sillä ihmiset haluavat saada asioita aikaiseksi.

Kaikesta oppii

Työyhteisö toipuu kriisistä hitaasti, ja tapahtumat säilyvät ihmisten mielissä pitkään. Vaikka kriisi on kova kokemus, se voi kuitenkin toimia kimmokkeena uudistuksille ja olla monelle haasteellinen oppimiskokemus. Kun ihminen joutuu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, hän kasvaa uusissa tehtävissä. Yhteiset kokemukset ja kovassa paikassa pärjääminen voivat myös hitsata jäljelle jäänyttä työyhteisöä entistä tiiviimmäksi.

Muutos on tilanne, jossa on aina vaihtoehtoja. Jokainen voi omalta osaltaan edistää me-hengen luomista uuden porukan kanssa. Eteenpäin pääsee parhaiten, kun etsii uudesta tilanteesta hyviä puolia ja ottaa tulevaisuuden omiin käsiinsä.

1. Muuta ulkoinen tilanteesi

• Tartu härkää sarvista eli ratkaise ongelma, selvitä ristiriita, tee aloite, ole aktiivinen.
• Luo oma tulevaisuutesi: opiskele, hanki pätevyys tai etsi uusi työ. Älä anna muiden määritellä tekemisiäsi, vaan mieti, mitä elämältä haluat.

2.  Asennoidu uudelleen, punnitse arvosi.

• Tarkista elämänarvosi, mikä on sinulle tärkeintä.
• Tee oman elämäsi tilannekatsaus piirtämällä tulevat tapahtumat aikajanalle. Kartoita paras ja huonoin vaihtoehto, ja mieti keitä tarvitset avuksesi päästäksesi tavoitteisiin.
• Pohdi omia voimavarojasi ja löydä vahvuutesi.
• Muuta tarvittaessa tavoitteitasi. Mieti vaihtoehtoja. Ajattele asioita pidemmällä aikajänteellä.
• Keskitä energiasi niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa.
• Asennoidu itseesi myönteisesti ja päätä selviytyä!

3. Helpota omaa tilaasi

• Itke, jos itkettää. Juokse, tanssi tai hakkaa puita. Pidä huolta terveydestäsi.
• Hakeudu virkistävään seuraan ja miellyttäviin tilaisuuksiin. Tee sellaista, mistä nautit.
• Älä jää yksin.
• Kerää voimia ja lepää riittävästi.
• Säilytä arkirutiinit ja päivärytmi.
• Anna aikaa itsellesi – ja kuuntele sisäistä ääntäsi.
• Hae tarvittaessa ulkopuolista apua ja tukea ajoissa.

Jutun lähteenä käytetty Tiina Saarelma-Thielin kirjaa Eteenpäin kriisistä, Työterveyslaitos 2009.