AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT PIXMAC | 23.10.2013 | KOLLEGA.FI
Työn imu innostaa

Työstään innostunut ihminen huokuu tarmoa ja iloa. Tehtäviinsä uppoutunut ei edes huomaa ajan kulua, eivätkä pienet vastoinkäymiset lannista häntä, vaan pikemminkin sisuunnuttavat entistä parempiin suorituksiin. Tällaista tekemisen hurmaa kutsutaan työn imuksi.

www.pixmac.fi/Grzegorz Placzek/Pixmac

Työn imu on työhyvinvointia parhaimmillaan. Mielekäs työympäristö ja merkityksellinen työ saavat ihmisen omistautumaan työlleen ja toimimaan tavoitteellisesti. Työn imu ei tarkoita sitä, että työ olisi pelkästään kivaa ja helppoa, vaan sitä, että työn imua kokeva on motivoitunut ja haluaa työskennellä vastoinkäymisistä huolimatta.

Työn imua voidaan tutkimusten mukaan kokea joka ammatissa ja kaikilla aloilla. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen, joka on luonut työn imu -käsitteen, on tutkinut aiheetta jo lähes vuosikymmenen.  Vuoteen 2009 mennessä Työterveyslaitos oli tutkinut yli 16 000 suomalaisen työntekijän ja johtajan kokemusta työn imusta. Vähintään joka kymmenes koki työn imua päivittäin alasta ja ammatista riippuen. Kaksi kolmesta työntekijästä alasta riippumatta koki tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista vähintään kerran viikossa.

Myönteisyydellä merkitystä

Työpaikassa työn imulla on myönteinen merkitys koko työyhteisöön. Työn imua kokevat voivat tartuttaa sitä muihinkin, mikä voi parhaassa tapauksessa parantaa koko tiimin suoritusta.

Työn imua edistävän hyvän työpaikan ominaisuuksia

  Työntekijät tulevat kuulluksi.
  Ihmiset ovat itselleen sopivissa työrooleissa.
  Tehtävät, vastuut ja valtuudet ovat selkeät.
  Vastavuoroisuus toimii ja työskentely työkaverien kanssa on palkitsevaa.
  Vaikeita asioita käsitellään avoimesti.

Työn imua kokevat työntekijät ovat yleensä aikaansaavia, aloitteellisia ja auttavat työkavereitaan vapaaehtoisesti.  He myös sitoutuvat työhönsä ja työpaikkaansa ja haluavat jatkaa työelämässä pidempään. Lisäksi työn imua kokevat ovat yleensä muita terveempiä ja tyytyväisempiä niin työhönsä kuin elämäänsä.

Työn imu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii vastavuoroisuutta. Hyvät työolot ja hyvä johtaminen edesauttavat työn imua, jolloin työntekijä haluaa tehdä parhaansa.

Palautuminen kunniaan

Vaikka työ on innostavaa, ei palautumista pidä unohtaa. Työlleen omistautunut henkilö tekee keskivertoa enemmän töitä ja voi vielä lisäksi auttaa työkavereitaan ja haalia lisää tehtäviä – ja työpaikossa tällaiselle ahertajalle sälytetään mielellään lisää töitä. Tämä ei kuitenkaan pitkän päälle kannata, sillä vaikka töiden tekeminen tuo tyydytystä, se myös väsyttää ja vie voimia. Aina ei tarvitse olla työn imussa.

Työstä palautumiseen on monia keinoja. Loma on keinoista paras, mutta senkin vaikutus häviää yleensä parissa viikossa töihin paluun jälkeen. Sen vuoksi palautumisesta kannattaa huolehtia joka päivä. Hyviä keinoja on neljä.

  1. Henkinen irtautuminen työstä tarkoittaa sitä, että ihminen sulkee tietoisesti työasiat mielestään tai tekee jotain, joka vie ajatukset pois työtehtävistä. Esimerkiksi liikunta tai lasten kanssa touhuaminen irrottavat tehokkaasti ajatukset työstä.
  2. Rentoutumisen olotilan voi jokainen toteuttaa itselleen sopivimmalla tavalla. Jollekin se merkitsee oleilua ja joutilaisuutta, toiselle käsitöiden tekoa ja kolmannelle ulkoilua tai kavereiden tapaamista.
  3. Itsensä haastaminen taitoja kartuttamalla tarkoittaa sellaisten taitojen kehittämistä, jotka eivät liity työhön. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kielten opiskelu tai jonkin uuden taidon hankkiminen, joka vaatii ponnisteluja, mutta tuottaa mielihyvää.
  4. Kontrolli vapaa-ajalla tarkoittaa mahdollisuutta päättää omasta ajankäytöstään ja tekemisistään työajan ulkopuolella. Tämä on erityisen tärkeää, jos työ on hyvin kurinalaista ja säädeltyä.

Boreout uhkana

Välillä itse kukin kokee työnsä tylsäksi, eikä sillä lyhytaikaisesti koettuna ole kummempia vaikutuksia. Sen sijaan, jos tuntemuksesta tulee pysyvä kokemus, on kyseessä boreout eli leipääntyminen. Tässä tilassa työmotivaatio laskee eikä työnteko enää huvita. Kyllästymiseen liittyy merkityksettömyys, tarkoituksettomuus ja tavoitteiden puute.

www.pixmac.fi/ElnurPixmac/Pond5

Vaikka leipääntyminen iskee helposti rutiinityötä tekevään, myös monipuolista ja vastuullista työtä tekevä voi kyllästyä työhönsä. Tämä johtuu yleensä siitä, ettei työntekijä saa koskaan uurastuksestaan kiitosta ja tunnustusta. Kun ahkeroinnin ja palkkioiden suhde on epätasapainossa, eikä työstä saa ansaitsemaansa arvostusta, ihminen kokee, ettei rehkimisessä ole mitään mieltä. Leipääntymistä aiheuttavat muun muassa töiden huono suunnittelu, epäreilu johtaminen, työpaikan kielteinen ilmapiiri, turha byrokratia, jäykät säännöt ja jatkuva ylikuormitus.

Lähtökohtaisesti jokainen haluaa toimia työssään tavoitteellisesti ja tehdä mahdollisimman hyvää jälkeä. Parasta vastalääkettä leipääntymiselle onkin kannustava johtaminen, joka tukee työntekijöitä, sekä työyhteisön myönteinen vuorovaikutuskulttuuri.

Onnellisuus lisää työhyvinvointia

Onnellisuudella ja tyytyväisyydellä elämään on todettu tutkimuksissa olevan myönteinen yhteys työntekoon. Onnellinen ihminen on useimmiten tyytyväinen työhönsä, suoriutuu siitä hyvin ja saa mielekkäitä tehtäviä. Toisaalta myös työhyvinvointi ja työssä menestyminen vahvistavat onnellisuuden tunnetta.

Omaa onnellisuuteensa voi vaikuttaa monin eri tavoin. Allaolevilla keinoilla voi itse kukin lisätä omaa hyvinvointiaan.

  • Hyvät ihmissuhteet ovat onnellisuuden tärkeimpiä lähteitä, ja ne vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen. Läheiset ihmiset auttavat myös irtautumaan ja palautumaan työasioista.
    Työpaikalla jokapäiväinen kanssakäynti ja onnistumisten jakaminen vahvistavat työyhteisön ihmissuhteita.
  • Kiitollisuuden osoittaminen tarkoittaa sitä, että kiinnittää huomiota myönteisiin asioihin eikä pidä niitä itsestään selvyyksinä.
    Työelämässä tulisi epäkohtien sijaan keskittyä myönteisiin tekoihin ja tilanteisiin. Kiitollisuuden osoittaminen on sosiaalinen teko, joka vahvistaa ihmisten välisiä siteitä.
  • Ystävällisyys on tärkeä voimavara työyhteisössä. Ystävälliset teot herättävät vastavuoroisia myönteisiä tunteita ja tekoja. Ystävällisyyttä osoittava kokee myös itse myönteisiä seurauksia teoistaan. Työpaikalla kannattaa päivittäin osoittaa toisille ystävällisyyttään.
  • Anteeksiantaminen on teko, joka mahdollistaa onnellisuuden. Anteeksiantaminen ei tarkoita vääryyden hyväksymistä, vaan se tehdään itsen hyväksi. Ajan mittaan kertynyt kauna, viha ja katkeruus vahingoittavat kaikkein eniten itseä, minkä vuoksi negatiivisista tunteista kannattaa päästä eteenpäin.

Lähde: Työn imu, Jari Hakanen, Työterveyslaitos 2011

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tervetuloa TerveysSummitiin!

Tiesitkö, että TerveysSummit on Suomen suurin terveystapahtuma? Se tuo kokonaisvaltaisen terveyden kovimmat asiantuntijat katsottavaksesi netin välityksellä - ja voit osallistua tapahtumaan ilmaiseksi tietokoneeltasi, tabletiltasi tai vaikka kännykältäsi mistä päin Suomea tahansa!
TerveysSummit koostuu sarjasta terveysaiheisia luentoja ja haastatteluja, jotka julkaistaan verkossa 25.3. – 31.3. Jokainen haastatteluvideo on syväsukellus aiheeseen huippuasiantuntijan johdatuksella - tällaista et löydä muualta!
Voit katsoa tapahtuman haastatteluita ilmaiseksi 24 tunnin ajan julkaisusta (kunhan ilmoittaudut mukaan!) tai VIP-passilaisena rajattomasti koko vuoden. Rekisteröidy jo tänään - se ei maksa mitään eikä sido sinua mihinkään. Ilmoittaudu heti osoitteessa https://terveyssummit.fi/ts/30/
P.S.
Jos et vielä tunne tapahtumaa, käy kurkkaamassa yksi viime vuoden helmistä, lääkäri Olli Sovijärven haastattelu stressin biohakkeroinnista
https://terveyssummit.fi/stressin-biohakkerointi/ts/30.

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Terttu kommentoi 29.10.2013 klo 22.55
    Olen tosi iloinen tämänkaltaisessa artikkelista. Sen sisältö haastaa jokaisen työntekijän huolehtimaan työyhteisön ilmapiiristä ja hyvinvoinnista työpaikalla. Olen suorastaan väsynyt näkemykseen, että työpaikan hyvinvointi on niin paljon kiinni vain johtamisesta. Johtaminen luo edellytykset hyvälle meiningille työpaikassa. Mutta liian usein jopa yksi negatiivisesti toimiva henkilö työpaikalla, tietysti voi olla myös johtaja, voi saada aikaan, että siellä ei koeta työn imua. Kiitos tästä artikkelista. Pääsen käyttämään sitä työssäni tueksi huomisaamuna.

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)