Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Suomen teknologian lippulaivalla on edessään täysin uusi tilanne. Microsoft-julkistuksen jälkeen uutisanalyyseja on riittänyt ja šokkia on laajasti prosessoitu julkisuudessa.

Tilannetta voi analysoida myös ajan näkökulmasta Time Coachingin avulla. 30-vuotisen ideoiden sukupolvikaaren eli Business Life Spanin keinoin yrityksen nykytilaa voidaan tarkastella eri tavoin kuin yritysanalyyseilla yleensä.

Pitkän historian omaavan yrityksen Business Life Span -kauden elinkaarta voi avata vertaamalla sitä aiempaan vastaavaan vaiheeseen.

Nokian viimeisimmät 30-vuotiset elinkaaret ovat muotoa

• 1976 (A) – 1991 (B) – 2005 (C)
• 2005 (A) – 2020 (B) – 2035 (C)

A – B -jakson tarkoituksena on kerätä resursseja, luoda menetelmiä ja hankkia uutta tietotaitoa ja
B – C -kauden ideana on hyödyntää hankittuja pelimerkkejä, laajentua ja kerätä satoa.

Business Life Span -näkökulmasta Nokialla on ollut täysin uusi vaihe menossa jo pidempään, vuodesta 2005 lähtien. Yrityksessä tapahtuikin silloin paljon uudistuksia. Esimerkiksi Nokian johto muuttui vuosina 2005–2006, kun Jorma Ollila teki siirtonsa ja Olli-Pekka Kallasvuo aloitti yhtiön toimitusjohtajana kesällä 2006 (nimitys tapahtui 2005). Uusia strategioita pohdittiin, lisäksi ensimmäisiä merkkejä toiminnan siirtämisestä ulkomaille oli jo ilmassa.

Vuosi 2005 aloitti uuden jakson – viidentoista vuoden kehitys- ja resurssointikauden – jonka aikana on jälleen aika luoda uusi genre, konsepti ja kokonaisuus samaan tapaan kuin maailmanmaineeseen yltänyt konsepti aloitettiin 1970-luvun puolivälin tuntumasta. Tällöin luotiin perusta ja kulmakivi Nokian matkapuhelinmenestykselle. Nyt julkisuudessa on laajasti keskusteltu lähinnä 1990-luvun maailmanmaineeseen noususta, joka on BLS-sukupolvikaaren näkökulmasta jo sadonkorjuuta 1970-luvun puolivälistä alkaneista strategisista siirroista. Ollilan maineikas kausi ei siis ollut alku, vaan pikemmin yhteenvedon sekä tuloksista nauttimisen aikaa.

Vertailussa vastaavat vaiheet

Mitä siis tapahtui Nokiassa kolme-neljäkymmentä vuotta sitten, kun yritys oli vastaavassa vaiheessa, silloisen 30-vuotisen elinkaarensa alussa?

Vuonna 1976 alkaneen kauden alkupuolella tapahtui isoja muutoksia Nokian johdossa samaan tapaan kuin nykyisenkin jakson alkupuolella 2005–2006. Legendaarinen johtaja Kari Kairamo aloitti yrityksen toimitusjohtajana vuonna 1977. Häntä pidettiin aikansa innovatiivisena ja rohkeana johtajana, joka käänsikin Nokian tulevaisuuden kohti sitä menestystä, josta Nokia ja Suomi nykyisin tunnetaan. Alku oli kuitenkin laajassa mittakaavassa pientä ja vastustus suurta – kuten yleensä uusien toimintamallien ja pioneerituotteiden kyseen ollessa.

Nokia oli monialayhtiö, joka on alun perin 1860-luvulla aloittanut toimintansa selluloosatehtaana. 1970-luvulle tultaessa yhtiö oli profiloitunut muun muassa kumitehtaana (esim. Nokian saappaat), mutta taantuma ja muutokset öljyalalla johtivat ajatukseen, että ainoastaan elektroniikka oli mielekäs kasvuala ja yrityksen tulevaisuuden suunnittelussa rohkeus ratkaisisi. Tähän Kairamo uskoi jo 1970-luvun puolivälissä. Vaikkei Kairamo ehtinytkään nähdä yrityksen maailmanvalloitusta, tarjosivat 1970-luvun lopussa tehdyt ratkaisut pohjan Nokian menestykselle. Kairamo uskoi, että robotit tulevat, tietokoneet puhuvat, ohjelmointi stardardoituu ja että elektroniikkateollisuus on kansallinen välttämättömyys. Nykyvalossa tämä on arkipäivää, mutta kolmekymmentä vuotta sitten se kuulosti täysin hullulta.

Digitaalinen puhelinkeskus DX200 lähti liikkeelle Kairamon aikakauden alkupuolella. Keijo Olkkolan mukaan se oli “suurin tuotekehityspanostus yhteen tuotteeseen Nokiassa ja todennäköisesti koko Suomessa”. Tarkoituksena oli tehdä jotain erilaista kuin muut: “mikroprosessori oli keskeinen ja merkittävin valinta”. Kaikki alkoi pienestä, vain neljän hengen tiimistä, ja yhteistyö Saloran kanssa aloitti kehityksen, jolla oli kansainvälisiä mahdollisuuksia. Todellinen katalyytti oli kuitenkin GSM, jonka lähtölaukaus tapahtui keskellä Nokian kriisiä (ja BLS-puolitusta) vuonna 1991. Silloin soitettiin ensimmäinen GSM-puhelu ja lanseerattiin ensimmäinen GSM-verkko. Yrityksen voittokulku ympäri maailmaa alkoi.

Katse 1970-luvun loppuun

Ajan näkökulmasta Nokia on samantyyppisessä tilanteessa kuin 1970-luvun lopussa. Nyt – samoin kuin silloin – kysytään, mitä uusia ideoita on ilmassa, sellaisia kenties nykyisessä julkisessa keskustelussa vielä lapsenkengissä olevia visioita, jotka ovat radikaalisti tulevaisuussuuntautuneita, nykyisyyden valossa jopa hulluja ja ehkä vain yhden henkilön mielessä eläviä skenaarioita. Monia orastavia ideoita onkin noussut esille, mutta nykyisen BLS-kauden alussa muun muassa kosketusnäytöt hylättiin ja muut valmistajat pääsivät Nokian ohitse, samoin minitabletit olivat myös esillä, mutta tässäkin kilpailijat ehättivät ensin. Näin kävi myös OVI-palvelulle, kun AppleStore houkutti kuluttajia sitä enemmän.

Nokian johtajalta tarvitaan nyt samansuuntaista innovatiivista hulluutta ja rohkeutta, jota Kari Kairamo edusti aikoinaan. Nokia on historiansa aikana hyötynyt ennenkin isoista kompostoinneista ja muodonmuutoksista sekä altavastaajana olemisesta – miksei nytkin?

Maarit Laurento
time coach

Lähteet
Häikiö, M. 2001. Nokia Oyj:n historia 1-3. Edita
Laurento, M. 2009. Nokia’s New Era – Challenges and Chances

Lisätietoa Maarit Laurennosta ja Time Coachingista aiemmin julkaistussa jutussa Astrologia vie ajan ytimeen ja www.timecoaching.info