TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI ILONA RAUHALA KUVA M. ROSENGÅRD | 11.9.2013 | KOLLEGA.FI
Arjen pienet teot

Tervehtiminen kertoo yhteisön kulttuurista paljon. Kun menet vieraaseen perheeseen ja seuraat miten perheen jäsenet tervehtivät toisiaan, saat paljon informaatiota siitä, millainen kulttuuri perheessä vallitsee. Eri kulttuureissa on erilaisia tapoja tervehtiä. Etelä-Eurooppalaiset moiskauttavat suukon tuntemattomienkin ihmisten poskelle, kun he tapaavat. Suomalaiset ojentavat kätensä metrin etäisyydeltä ja kättelevät ’terve’. Samalla hiukan työnnetään toista kauemmaksi merkiksi siitä, että lähemmäksi ei parane tulla.

Miten yhteisössänne tervehditään?

Ilona Rauhala on työelämään suuntautunut psykologi ja valmentaja.

Ihmeellisen monissa yhteisöissä ihmiset raportoivat, että kaikki eivät tervehdi toisiaan. Tuntuu hassulta, että se minkä opetamme lapsille ensimmäisten asioiden joukossa, unohtuu aikuisilta, kun he pääsevät työelämään tai kipuavat työelämän portaikossa eteenpäin. Mihin katoavat äitien ja mummojen opettamat kumarrukset, hatunnostot, kättelyt ja vilkutukset? Niiden ei nimittäin pitäisi unohtua minnekään. Kuitenkin monet raportoivat niin käyneen.

Organisaation tervehtimiskulttuurin havaitsee jo vastaanottoaulassa. Toisissa yrityksissä jokainen vastaantulija tervehtii sinua, vaikka olisitkin vierailija eikä kukaan tuntisi sinua. Kulttuurissa on tapana tervehtiä jokaista vastaantulijaa riippumatta siitä, tunnetaanko hänet vai et. Toisissa yrityksissä hädin tuskin vastataan tervehdykseen, vaikka itse tervehtisit vastaantulijoita. Saat vastaasi vain hämmästyneen katseen.

Saako sinun työyhteisössäsi halata, antaa poskisuudelmia, kätellä ja hymyillä? Käytetäänkö tervehtiessä toisen etunimeä? Voiko tervehtimiseen liittää arkipäiväisen kysymyksen: mitä kuuluu? On nimittäin mukavaa, kun joku kysyy mitä kuuluu.

Tietämisestä tekoihin

Yhteisön ilmapiiristä kertoo paljon se, miten ihmiset kohtaavat toisensa arjen pienissä kohtaamistilanteissa. Jokainen meistää tietää, että tervehtiminen kuuluu hyviin tapoihin. Siispä luulisi jokaisen myöskin tietävän, on todella epäkohteliasta olla tervehtimättä. Miksi sitten aika usein kuulen ihmisten suomalaisissa työyhteisöissä toivovan, että olisi kiva jos meillä tervehdittäisiin?

Marraskuussa ilmestyvässä kirjassamme “Pääasia – Organisaation psykologinen pääoma” tarjoilemme lisää näitä pieniä arjen tekoja. Yhteisön ilmapiirin kehittämisessä on loppujen lopuksi kysymys siitä, että muutamme tiedon ja puheet teoiksi. Teoilla on merkitystä!

Katso lisää kirjoittajasta www.palomacorento.fi ja www.psykologinenpaaoma.fi

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)