Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Ensimmäiset päivät töissä voivat tuntua tahmeilta. Pää on tyhjä ja salasanat ovat unohtuneet. Huonoa oloa ei kuitenkaan kannata säikähtää, sillä kyseessä on rytminvaihdos, jonka asettuminen vaatii hiukan aikaa.

Töihinpaluu ei yleensä suju keneltäkään aivan kädenkäänteessä. Lomaltapaluu on kuin siirtymämatka, jossa voidaan tunnista neljä eri vaihetta: loma-ajasta irrottautuminen, työhön sopeutuminen, työrytmin löytäminen ja henkilökohtaisen otteesta kiinni saaminen.

Irrottautumisvaihe

Lomasta irrottautuminen on mielelle iso juttu, sillä siihen liittyy yleensä myös haikeutta kesän loppumisesta. Loman loppuun kuuluu myös kampaajalla tai parturissa käynti, työvaatteiden kuntoon laittaminen sekä kulkukortin ja työlaukun esille ottaminen, jotka osaltaan orientoivat työhönpaluuseen.

Vuorokausirytmin muuttaminen aamupainoteiseksi kannattaa tehdä jo loman loppuvaiheessa. Aikaisia herätyksiä helpottaa onneksi aamuauringon valo, joka auttaa elimistöä sopeutumaan uuteen rytmiin.

Sopeutumisvaihe

Työpaikalla lomamoodista irrottautuminen ei onnistu hetkessä, vaan töihin totuttelu vie oman aikansa. Jos loma on ollut rentouttava ja työpaikan asiat ovat kunnossa, tuntuu työaikatauluun palaaminen luontevalta ja työkavereiden tapaaminen mukavalta.

Ensimmäiset työpäivät saattavat myös väsyttää tavallista enemmän. Tämä johtuu yleensä siitä, että elimistö hakee uutta vuorokausirytmiä.

Työrytmiin pääseminen

Työrytmin löytäminen edellyttää mahdollisuutta paneutua rauhassa loman aikana kertyneisiin sähköposteihin ja tehtäviin. Jos tehtäviä ei malta laittaa heti alkuun kiireellisyysjärjestykseen, on vaarana hukkua töiden paljouteen ja kuormittua liikaa jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Ensimmäisinä työpäivinä tarvitaankin tavallista enemmän liikkumavaraa työrytmin löytämiseksi.

Työote haltuun

Kun työrytmi löytyy, on työ jälleen omassa otteessa. Kesäloman aikana ajatukset ovat saaneet rauhassa hautua ja työpaikalle palatessaan asiat näkee uusin silmin. Paluun jälkeen moni työasia saattaakin loksahtaa kohdalleen.

Loma-aikana kypsyneitä ajatuksia kannattaa vaihtaa työkavereiden kanssa ja jalostaa niistä yhdessä vaikkapa parempia työkäytäntöjä.

Loman jäkeinen aika on koko työyhteisön kannalta tuottoisinta ja idearikkainta aikaa, sillä levänneeenä jaksamme työn tekemisen lisäksi pohtia ja kehittää koko työyhteisöä hyödyttäviä asioita.

Palautuminen avainasemassa

Kun kesäloma on takana ja syksyn työputki edessä, mieli voi olla maassa. Miten selvitä tulevasta työkaudesta, kun seuraava loma on vasta useiden kuukausien päässä? Avainasemassa on työstä irtautuminen ja palautuminen.

Tavallinen viikonloppu riittää työstä irrottautumiseen, mikäli siihen liittyy itselle mieluista tekemistä, rentoutumista ja onnistuneet yöunet. Mieluista tekemistä voi olla liikunta, saunan lämmittäminen, käsityöt, ystävien tapaaminen tai vaikkapa hyvän kirjan lukeminen.

Jos tekee jatkuvasti ylipitkiä työpäiviä ja jatkaa työntekoa vielä kotona, kesken jääneet tehtävät jäävät mieleen pyörimään eikä palautumista ehdi tapahtua.

Lepopäivistä kannattaa pitää kiinni, sillä levänneenä teemme parempaa jälkeä, olemme aloitteellisempia ja autamme enemmän työkavereitamme. Levänneenä työtehtävätkään eivät tunnu niin kuormittavilta. Rentouttavan viikonlopun jälkeen työtä jaksaa tehdä iloisella mielellä ja parhaassa tapauksessa nauttia siitä.

Kun työt vyöryvät päälle, pidä minitauko.
 Laita silmät kiinni ja hengitä muutama kerta rauhallisesti sisään ja ulos.
 Jos sinulla on ikkuna, katsele ulos luontoon.
 Nouse työpisteestäsi ja käy hakemassa vaikka kuppi kahvia.

Lähteet: työterveyspsykologi Sirkku Kivistön haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Vaihda vapaalle, Työterveyslaitos 2008.