Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Alkoholia käyttää jossakin määrin noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä suomalaisesta. Suurimmalla osalla käyttö pysyy ainakin enimmäkseen kohtuuden rajoissa. Kymmenen hengen työyhteisössä keskimäärin porukassa on yksi täysin raitis, 7–8 kohtuukäyttäjää ja 1–2 suurkuluttajaa.

Tarjoilua työn puolesta

Kuun ensimmäiset kaksi päivää menivät suunnitellusti, mutta kolmantena päivänä osallistuin työn puolesta tilaisuuteen, joka alkoi kuohuviinitarjoilulla. En ottanut, mutta kiinnitin jo huomiota siihen, että eivätpä tällaiset tilaisuudet niin tavattoman harvinaisia ole. Alkoholin käyttö työaikana on vähentynyt viime vuosikymmeninä ja päihtyneenä töihin tulemista tai päihteidenkäyttöä työpaikalla esiintyy koko ajan vähemmän. Silti alkoholitarjoilu iltatilaisuuksissa on edelleen yleistä. Samana iltana tuli myös kutsu tupaantuliaisiin muutaman viikon päähän, vaikka valitsin tämän testikuukauden juuri siksi, että tässä kuussa ei pitänyt olla mitään juhlia.

Lauantaina sain kutsun spontaaneihin illanistujaisiin. Alle viikko tipattomuuden alkamisesta minulle sanottiin ensimmäistä kertaa ”mutta voithan sä nyt tänään tuollaisesta kokeilusta joustaa”. Saman kuuli myöhemminkin moneen otteeseen. En voinut. Olisi ollut aika säälittävää keskeyttää, kun tipattomuutta oli kestänyt alle viikon.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on 1970-luvun jälkeen lähes jatkuvasti lisääntynyt. Koska työajalla alkoholin käyttö on vähentynyt, sen on tarkoitettava, että vapaa-ajalla juodaan yhä enemmän. Työpaikan kannalta tämä on merkittävää, koska pidemmän päälle alkoholin suurkulutuksen tai riippuvuuden aiheuttamat haitat alkavat näkyä myös työssä, vaikka itse työajalla ei alkoholia käyttäisikään.

Ensimmäisen viikon juomattomat alkoholiannokset: Viikolla yksi, viikonloppuna arviolta kuusi.

Seuraavan kerran alkoholia oli tarjolla tiistaina. Olin päivän seminaarissa, jonka jälkeen tarjolla oli syötävää ja viiniä.

Lähivuosikymmeninä raittius on vähentynyt ja säännöllinen alkoholinkäyttö lisääntynyt. Tällaisia yhden tai muutaman viinilasillisen kertoja, kuten työhön liittyvät tilaisuudet usein ovat, kutsutaan tutkimuksissa pienkulutuskerroiksi. Mielikuva viininjuonnista onkin usein sivistynyt ja hillitty. Viinien ajatellaan olevan ateriajuomia, mikä suomalaisesta perspektiivistä kuulostaa haitattomalta alkoholinkäytöltä. Kuitenkin puoli pullollista Koskenkorvaa tai ”normaalit ruokajuomat” eli alkudrinkki, kaksi isompaa lasillista viiniä sekä kahvin kanssa avec, voi humalan asteelta ja terveysvaikutuksiltaan olla kutakuinkin samanlainen, vaikka näiden juomatapojen merkitykset juojille ja niiden luomat mielikuvat ovat tyystin erilaisia.

Sosiaalista juomista

Kovin pitkälle ei tiistaista päästy ennen seuraavaa alkoholitarjoilua. Torstaina kaveri tarjosi siideriä, kun olin käymässä. Perjantaina after work -olut vaihtui kahviin.

Alkoholinkäyttö on Suomessa perinteisesti keskittynyt viikonloppuun – onhan selvää, että viikon työrytmillä on vaikutuksensa alkoholinkäytön viikkorytmiin. Runsaamman juomisen lisäksi myös pienkulutuskertoja on viikonloppuisin enemmän. Eniten suomalaisia on lasin ääressä lauantaina, toiseksi suosituin alkoholinkäyttöpäivä on perjantai. Myös sunnuntain mittaan alkoholin käyttäjiä on enemmän kuin alkuviikon päivinä.

Kuun toiseksi viikonlopuksi ei ollut mitään suunnitelmia, mutta kaveri tarvitsi yösijaa Helsingistä muutamaksi päiväksi. Hän toi tullessaan itselleen olutta ja, projektista kuultuaan, minulle yhden alkoholittoman oluen.

Toisen viikon juomattomat alkoholiannokset: Viikolla neljä, viikonloppuna arviolta kolme.

Koska tarina ei tästä juurikaan toistamalla parane, tiivistän kaksi seuraavaa viikkoa siihen, että tilaisuuksia töiden puolesta, ystävien tapaamisia ja juhlia riittääkin jokaiselle viikolle, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi.

Kolmannen viikon juomattomat juomat: Viikolla nolla, viikonloppuna arviolta kuusi.
Neljännen viikon juomattomat juomat: Viikolla viisi, viikonloppuna kaksi.

Itse asiassa viikko ilman alkoholia on aika harvinaista, siis silloin kun ei edes ajattele käyttävänsä alkoholia. Kun siihen lisää lomat tai suuremmat juhlat, alkoholia taitaa vuodessa loppujen lopuksi kulua aika paljonkin. Onko se ongelma? Ei välttämättä, mutta oman juomisen rehellinen tarkkailu voi antaa siihen uusia ulottuvuuksia.

Leena Vänni
YTY ry:n viestintävastaava

Lähteet: Taitolaji.fi, Pia Mäkelä, Heli Mustonen, Christoffer Tigerstedt (toim.): Suomi juo – Alkoholin käyttö ja sen muutokset 1968–2008.

Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY on akavalainen palvelu- ja edunvalvontajärjestö esimiehille ja asiantuntijoille. YTY ajaa jäsentensä etuja työmarkkinoilla, ja sen tavoitteena on jäsenistön työehtojen ja työelämän laadun parantaminen sekä työssä jaksamisen edistäminen. YTY on Kollega.fi-verkkolehden yhteistyökumppani. www.yty.fi