Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Monellekaan ei ole itsestään selvää, mihin elämässään pyrkii. Vaikka joillekin tavoitteet ovat alusta alkaen selvät, niin suurin osa ihmisistä elää tietämättä, mitä loppujen lopuksi oikein haluaa.

Ihmiselle ominaista on tehdä asioita, jotka ovat juuri hänelle tärkeitä. Mielemme suuntautuu tavoitteisiin ja haluamme, että omat toiveemme toteutuvat.

– Psykologiassa kutsumme tätä intentionaalisuudeksi. Arkisesti ilmaistuna kyse on tahtomisesta ja omien tarpeiden tyydyttämisestä eli tavoitteellisuudesta. Runollisesti sitä voi kutsua myös ihmistä liikkeelle panevaksi elämänvoimaksi, sanoo psykologi Tony Dunderfelt.

Yleensä ihminen ei edes tiedosta, että hänellä on jokin tavoite. Hän esimerkiksi menee ostoksille ruokakauppaan ilman sen kummempia ajatuksia, vaikka taustalla on suurempi tavoite säilyä hengissä.

Kun asiaa analysoi psykologisesti, voi todeta, että joka hetki valveilla ollessamme haluamme jotakin ja meillä on jatkuvasti pieniä ja suuria tavoitteita.

Ihmisen tyytyväisyys elämään on Dunderfeltin mukaan suhteessa hänen haluihinsa ja tavoitteisiinsa. Esimerkiksi jos joku löytää lenkkipolulta satasen, oletamme, että se tekee löytäjänsä automaattisesti onnelliseksi.

– Ihmisten tavoitteet ovat kuitenkin erilaiset. Satanen tekisi yksinhuoltajaäidin hyvinkin onnelliseksi, mutta miljonäärin reaktio olisi neutraali, sillä hänen tavoitemaailmassaan satanen ei merkitse mitään.

Tavoitteet selville

Haluamiseen liittyy paljon ongelmia, sillä se koetaan yleensä itsekkääksi, ja ihmisen haluja on kautta aikojen säädelty. Omien halujen tiedostaminen on kuitenkin höydyllistä, sillä sen avulla voi ymmärtää paremmin elämäänsä.  Esimerkiksi ihmisen kokema pettymys on suoraan suhteessa oman tavoitteen toteutumiseen ja siihen, kuinka suuri merkitys tavoitteella on.

Yllättävintä tavoitteiden analysoinnissa on kuitenkin se, että kaikki pyrkimykset eivät olekaan lähtöisin meistä itsestämme.

– Meillä kaikilla on biologisia, kasvatetun minän sekä ydinminän tavoitteita, jotka on syytä erottaa toisistaan.

Biologiset tavoitteet, kuten syöminen, hengittäminen ja eloon jääminen, ovat evoluution luomia. Kasvatetun minän tavoitteet ovat opittuja ja sisäistettyjä malleja, joita olemme saaneet vanhemmilta, ystäväpiiriltä, koulusta tai yhteiskunnasta. Ydinminän tavoitteet puolestaan ovat itselle merkityksellisiä asioita, joita ihminen haluaa välttämättä tehdä, kuten esimerkiksi oman ainutlaatuisen elämäntehtävänsä toteuttaminen.

Biologiset, kasvatetun minän ja ydinminän tavoitteet toimivat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Esimerkiksi suunnittelijaksi saattaa ryhtyä henkilö, jolla on a) biologiset edellytykset tehdä suunnittelutyötä, b) jonka vanhemmat eivät pitäneet työläisammatteja sopivina ja c) jonka ydinminä kokee tärkeäksi suunnitella uudenlaisen turbiinikoneen.

– Kun ymmärrämme, että meillä on tällaisia tekemisen ja toiminnan moottoreita, on syytä kysyä, mistä nämä ajatukset tulevat, mitkä näistä ovat tarpeellisia ja mitkä vanhentuneita. Onko kyseessä oma vai esimerkiksi vanhempien tavoite?

Opitut mallit hallitsevat

Tavoitteiden, motiivien, tarpeiden ja oman elämänsuunnan erottaminen ei ole aina yksinkertaista. Helpoiten ihminen erottaa biologiset tavoitteensa.

– Biologiset tavoitteet ovat syvällä geneettisessä koneistossamme. Perustarpeisiin kuten syömiseen tai seksiin liittyvät määräykset ja normit ovat liimautuneet psyykeemme. Saako ihminen ylipäätään haluta itselleen jotakin? Eikö se ole itsekkyyttä ja syntiä?

Kasvatetun minän halut ja tavoitteet erottaa siitä, että niihin liittyvät pakot, kuten ”minun pitäisi tehdä näin” tai ”en saa tehdä tätä” sekä ahdistava tuntemus, että on hyväksytty vain, jos tekee tietyllä tavalla.

Kasvatettua minää hallitsevat opitut mallit eli skriptit, jotka saattavat ohjata ihmistä hyvinkin voimakkaasti. Usein onkin vaikea erottaa, tekeekö jotain kasvatetun minän vai ydinminän motivoimana. Asiaa voi testata miettimällä minkälainen olotila itselle tulisi, jos jättäisi tekemättä jonkin aiemmin tekemänsä asian, kuten esimerkiksi tanssitunnilla käymisen.

– Olisinko silloin tyytyväisempi vai surullisempi? Yleensä ihmiselle on suuri helpotus, kun hän huomaa, että voi elää mainiosti ilman tanssitunteja. Tällöin on useimmiten kyseessä kasvatetun minän vaatimus eli henkilön omilta vanhemmiltaan sisäistämä vaatimus osata tanssia.

Ydinminä toteuttaa unelmia

Ydinminän tavoiteet erottaa siitä, että ne ovat keveitä ja iloisia, eivätkä sisällä mitään ahdistavia pakkoja. Ydinminän tavoitetta toteuttaessaan ihmisellä on innostunut, valoisa ja myönteinen olotila.

– Kun ihminen kokee, että tämä on minun juttuni ja tekeminen tuntuu vaivattomalta, on mitä todennäköisimmin ydinminän alueella.

Motiivit ja tarpeet selvitettyään ihminen voi toimia helpommin ydinminästä lähtöisin ja tehdä enemmän itselleen merkityksellisiä asioita.

Ydinminän tavoitteet kietoutuvat myös siihen, mitä ihminen elämältään todella haluaa.

Alitajuisella tasolla ihminen suuntaa huomionsa koko ajan johonkin, miettii tulevaisuuttaan ja käyttää jatkuvasti mielikuvitustaan. Tämän kaiken voisi tehdä myös tietoisemmin psykologisena harjoituksena. Elämän suuret tavoitteet eivät loppujen lopuksi ole niin kaukaisia kuin voisi kuvitella.

– Mitkä ovat sinun suurimmat toiveesi ja unelmasi? Mitä haluaisit tehdä ja saavuttaa elämässäsi? Aloita unelmointi tietoisesti, pienin askelin jo tänään.

Mieti, mitä kaikkea haluaisit tehdä ja saada elämässäsi, jos raha ei olisi esteenä. Älä ole vaatimaton, vaan kuvittele ja tunnusta rehellisesti, mitä sinä haluaisit. Tarkoituksena on katsoa, mitä mielen sopukoissa lymyää tahtona ja tavoitteena.

Voit vahvistaa harjoitusta kuvittelemalla, että lääkärit ovat juuri antaneet sinulle kaksi vuotta elinaikaa ja olet voittanut juuri lotossa 10 miljoonaa euroa. Mitä tekisit? Mihin alkaisin heti kiinnittää huomiota? Muista: ei rajoituksia, tässä harjoituksessa kaikki on mahdollista.

Mieti, visualisoi ja hio unelmiasi. Kirjoita sitten huipputoiveesi ylös. Tee myös rahallinen laskelma siitä, miten paljon tarvitset hurjimpienkin tavoitteiden toteuttamiseen.

Laita suunnitelma kirjekuoreen ja kirjoita sen päälle päivämäärä. Pistä kirje hyvään talteen ja palaa siihen noin vuoden kuluttua. Silloin on mielenkiintoista nähdä, ovatko tavoitteet muuttuneet tai jopa alkaneet toteutua.

Lähde: Tony Dunderfelt, Minä – Onnistujaksi joka olen, Kauppakamari.

Lisätietoja Tony Dunderfeltista http://www.tonydunderfelt.com/

Palaamme vielä ennen kesälomia jutun kolmanteen osaan, jossa kerromme miten voi vaikuttaa oman itsetuntonsa kohottamiseen ja miten voi huolehtia omasta energiastaan.