Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kärsimättömyys on nykyajan yleisin virus. Kun tämä kompastuskivi iskee, se tuo mukanaan kaaoksen tunteen ja ajanhallinta katoaa täysin. Hämäävää on, että kiiretauti aiheuttaa paljon toimintaa, joka voi näyttää tehokkaalta, mutta laatu kärsii aina, sillä työhön ei keskitytä eikä sitä tehdä huolellisesti.

Kärsimättömyys saa ihmisen kokemaan, että hän on ajan uhri, eikä millään ehdi tehdä kaikkea, mitä on suunnitellut. Aikataulut venyvät ja tekemättömät työt painavat. Kärsimätön myös jättää tyypillisesti asiat viime hetkeen ja kokee paineita epärealistisesti laaditun aikataulun vuoksi.

Lomallakaan hän ei osaa rentoutua, sillä niin moni asia jäi kesken loman alkaessa. Kiireen ihannoiminen pahentaa tätä kompastus-kiveä. Monissa työpaikoissa arvostetaan kiireisen ja stressaantuneen näköistä työntekijää kun taas rentoutuneen oloista työntekijää saatetaan epäillä siitä, ettei hän työskentele tarpeeksi lujasti.

Kärsimättömän tunnusmerkkejä:
– katse harhailee ja keho on rauhaton
– tarkkaamaton, poissaoleva, levoton
– keskeyttää, lopettaa lauseet toisten puolesta
– kaoottinen, kireä ja tartuttaa taudin muihin
– aikaansaannokset ovat usein varsin vähäisiä, tekee paljon virheitä.

Tekemistä yötäpäivää

Teknologian ja globalisaation kehittyminen on tuonut lieveilmiönä sen, että työn ja vapaa-ajan raja on monelta hämärtynyt. Työtahti voi muuttua kohti 24/7 kansainvälisissä tehtävissä aikaeron myötä. Yhteydenpito aasialaisiin on hoidettava aamutuimaan ja amerikkalaisiin illalla, ja siinä välissä hoidetaan tehokkaasti työpäivän muita haasteita. Kärsimättömyyden työkulttuurissa oletetaan, että sähköposteihin vastataan heti ja monet palaverit muuttuvatkin tehottomiksi, kun osallistujat kirjoittavat viestejä sen sijaan, että olisivat aidosti läsnä.

Onko sinun työpaikallasi turhia palavereita, joita ei ole valmisteltu ja joissa sen vuoksi toistetaan kerrasta toiseen samoja asioita? Entä iskeekö sinuun paniikin tunne, jos kännykkäsi jää kotiin?

Kun työpaikalla on tilaa joustavuudelle, luovuudelle ja hauskanpidolle, kiiretauti vähenee, ihmiset voivat paremmin ja jaksavat enemmän. Lisäksi kannattaa pitää taukoja, käyttää ruokatunti lounaan nauttimiseen ja antaa tilaa myös sosiaaliselle vuorovaikutukselle.

Eräässä kansainvälisessä yrityksessä kärsimättömyys koettiin kuuluvan osaksi työkulttuuria. Se johti kiireen ihannoimiseen, epärealistisiin aikatauluihin ja äkkinäisiin muutosliikkeisiin. Tämä näkyi hätäisinä päätöksinä ja laadun heikkenemisenä. Tasapainon Avaimet -tiimikoulutuksessa yrityksen yhden yksikön johtajat kiinnittivät erityistä huomiota kompastuskiviin. He ymmärsivät kuinka paljon niistä oli haittaa menestymiselle, mitä muutoksia oli mahdollista tehdä, ja myös sen, että omakohtainen vastuunotto kiireestä sai aikaan todellisia muutoksia.

Koulutuspäivien luoma innostus “virustorjuntaan” johti yksikössä positiivisiin muutoksiin ja kiiretaudin väheneminen toi myös johtamiseen lisää onnistumisia.

Pikatesti

Onko kiiretauti sinulle tuttu seuralainen?

 Tuntuuko sinusta usein siltä, että aikaa on liian vähän etkä ehdi tehdä kaikkea?
 Keskeytätkö usein toisia tai puhutko toisten päälle?
 Myöhästytkö usein sovituista tapaamisista tai sovitko liian tiukkoja aikatauluja?
 Inhoatko odottamista ja hermostut, jos jokin asia vie liian kauan?
 Hoputatko lapsiasi, ystäviäsi tai työtovereitasi, koska he ovat liian hitaita?

Jos 3–5 väittämistä tuntuu kolahtavan, kuulut heihin, joiden arkea kärsimättömyys ohjaa.

Lisätietoa Tasapainon Avaimista: www.tasapainonavaimet.fi tai carita.nyberg@tasapainonavaimet.fi.