AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVA DANIEL DUNDERFELT | 3.4.2013 | KOLLEGA.FI
Kohti onnistumista

Ihminen huomaa aivan liian harvoin itsessään ja ympäristössään olevaa hyvää. Yleensä huomiomme kiinnittyy vain ongelmiin ja huoliin, ja jos jokin menee vikaan, koemme epäonnistuvamme. Onnistumisen psykologian mukaan tämä on kuitenkin harhaluulo, sillä jokainen on jo onnistuja – ilman saavutuksiakin.

Jokaisella meistä on synnynnäistä luovuutta, sisäisiä voimavaroja ja taitoja ratkaista ongelmia. Nämä ominaisuudet kuitenkin hautautuvat usein arkipäivän pyörteisiin, emmekä edes huomaa niitä. Koettaessamme päästä jokapäiväisiin tavoitteisiin kohtaamme kaikenlaisia esteitä ja hidasteita, kuten bensan loppuminen kesken nurmikon leikkuun tai työpaikalla pomon vastahakoisuus omaa ideaa kohtaan.

Psykologi Tony Dunderfelt muistuttaa, että meissä jokaisessa piilee suuri potientiaali, joka kannattaa ottaa käyttöön.

– Ihmisellä on harhaluulo, että hän on onnistunut vain, jos pystyy toteuttamaan tavoitteensa, eli saa nurmikon leikattua tai pomon ymmärtämään oman ideansa, psykologi Tony Dunderfelt sanoo.

Dunderfelt on käsitellyt itsetuntemuksen kehittämistä ja ihmisessä piileviä voimavaroja kirjassaan Minä – onnistujaksi joka olen.

– Onnistumisen psykologian mukaan tämäkin hetki, jossa ei ole vielä onnistumista, voi olla hyvä hetki.

Skriptit johtavat harhaan

Dunderfeltin mukaan onnistumisen tasoja on kolme. Ensimmäisellä tasolla ihminen saavuttaa sen, mitä haluaa, esimerkiksi saa suoritettua loppututkinnon tai voittaa urheilukilpailun. Toisella onnistumisen tasolla merkittävää on itse matka kohti tavoitetta. Vaikka tavoitettaan ei ole vielä saavuttanut, voi silti nauttia elämästä. Kolmannella tasolla ihminen on onnistuja, vaikka ei ole saavuttanut mitään.

– Yleensä ihminen ajattelee vain ykköstasoa, eli on onnellinen vain siinä tapauksessa, kun saa jonkun tietyn asian toteutettua.

Epäonnistumisen tunteet tulevat kuvaan mukaan siinä vaiheessa, kun asiat eivät sujukaan suunnitelmien mukaan. Mieleen iskevät skriptit, eli opitut mallit, joiden kautta tulkitsemme nykytilannetta. Näitä malleja olemme oppineet esimerkiksi aiemmin kokemistamme tilanteista, vanhemmiltamme, kulttuurista tai uskonnosta. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä senhetkisen tilanteen kanssa, mutta psyyke ylläpitää näitä opittuja toimintamalleja, ylitulkitsee tilannetta ja kurjan olon kehä on valmis.

– Huono fiilis johtaa väärintulkintaan, jolloin ihminen kokee, että a) hän ei voi saada mitä haluaa, b) kaikki on pielessä tai c) että hän on huono. Kurja olo ei kuitenkaan tarkoita, että mikään mitään näistä vaihtoehdoista olisi oikeasti totta.

Pysähtyminen luo mahdollisuuksia

Vaikka meille tapahtuu kaikenlaisia arkikommelluksia, teemme virheitä ja mokaamme aika ajoin, olemme Dunderfeltin mukaan silti onnistujia.

– Kun oppii tunnistamaan omat toistuvat skriptinsä ja niiden aiheuttaman ylitulkinnan, hoksaa, että niihin voi itse vaikuttaa. Tämä on hyvin vapauttavaa.

Oman ikävän olonsa voi pysäyttää esimerkiksi 30 sekunnin harjoituksella, jonka Dunderfelt on kehittänyt. Ideana on pysähtyä ottamaan pieni irtiotto arkipäivän touhuilusta.

– Noin puolessa minuutissa tunteen vaikutus hälvenee, oli sitten kyse stressistä tai ikävästä olosta.

Puolen minuutin harjoitus auttaa ihmistä paitsi rauhoittumaan myös huomamaan uudet mahdollisuudet, joita jokaisessa tilanteessa on.

30 sekunnin harjoitusta voi soveltaa myös vuorovaikutukseen. Esimerkiksi työkaverin tunteenpurkauksen saa katkaistua sen avulla. Kun toista keskittyy kuuntelemaan puolen minuutin ajaksi, tämä on saanut purettua pahimmat höyrynsä ja kokee tulleensa kuulluksi.

– Tämän pidempään toisen vyörytystä ei tarvitse kuunnella. Sen jälkeen toiselle voi viestittää, että ymmärtää mitä tämä tarkoittaa ja sopia hänen kanssaan palaavansa asiaan vaikka tiettyyn aikaan myöhemmin päivällä.

Positiivinen ajattelu kantaa

Vaikka kohtaamme elämässämme kaikenlaista vastusta ja olemme välillä väsyneitä, meillä on Dunderfeltin mukaan kuitenkin sisäisiä voimavaroja, joiden avulla voimme aina ponnistaa eteenpäin.

– Sisällämme on koko ajan luovuutta, jota voi ottaa käyttöönsä. Kutsun sitä uudissanalla aureettinen taito. Se on tietoista ja tilanteeseen soveltuvaa fiksua toimintaa. Sen vastakohta on automaattinen toiminta, joka tapahtuu hätäpäissään ja vaikeuksia suurennellen.

Esimerkkinä myönteisestä ja aureettisesta ajattelusta Dunderfelt pitää tarinaa valkoisesta pöytäliinasta, jolle joku on kaatanut vahingossa kahvia. Ovatko juhlat pilalla, kun pöytäliinassa on läikkä? Ei suinkaan. Faktaa on, että liinassa on tahra, mutta toisaalta koko muu osa liinaa on yhä valkoinen ja puhdas. Kekseliäs emäntä laittaa tahran päälle kukkaruukun ja kattaa pöydän kauniisti.

Suomalaisessa kulttuurissa on Dunderfeltin mukaan kollektiivinen skripti, joka hyväksyy marmattamisen ja pitää myönteistä ja rakentavaa ajattelua bluffina.

– Positiivinen ajattelu ei ole sitä, että väitetään ettei pöytäliinassa ole tahraa, vaan sitä, että havainto otetaan totena, mutta ajattelu suunnataan mahdollisuuksiin. Se on onnistumista.

 

Tunnista suosikkiskriptisi

Jokainen tilanne tai tapahtuma herättää automaattisesti meissä olevia toiminnallisia käsikirjoituksia, skriptejä. Olet oppinut vuosien varrella malleja, joiden mukaan toimit. Esimerkiksi kun läikytät kahvia vastapestylle valkoiselle liinalle, se herättää sinussa välittömästi huonon fiiliksen, koska sait lapsena ankarat moitteet liinan sotkemisesta. Fläkin nähdessäsi skriptisi aktivoituvat ja koet itsesi epäonnistujaksi, koska jällen kerran sotkit.

Tällaiset skriptit aiheuttavat meille harmia ja stressaavia reaktioita. Ne on hyvä tunnistaa, jotta niihin voi vaikuttaa.

Havainnoi pari päivää arkireaktioitasi eri tilanteissa ja kirjoita ne muistiin. Havaintojesi perusteella huomaat, että tietyt toimintatavat ja -tyylit toistuvat. Mitkä skriptit, uskomukset, odotukset ja ajatusmallit voisivat olla niiden takana? Ovatko skriptit enää nykytilanteisiin sopivia vai menneisyyden jäänteitä? Mieti myös, ovatko skriptit omiasi vai yhteiskunnalta tai vanhemmilta omaksuttuja, ja voisitko ne päivittää nykyelämään sopivaksi.

30 sekunnin harjoitus

Harjoituksen tarkoituksena on laskeutua omassa kehossa olevaan lämpöön ja irrottautua hetkeksi arkipäivän touhuista.

Ota hyvä asento ja hengitä kerran syvään sisään ja ulos. Silmät voivat olla auki.

Tunne, missäpäin kehoa sinulla on lämpöä. Laskeudu tähän lämpöön, jonka tunnet jaloissasi, vatsassasi, käsissäsi, kasvoissasi tai vaikkapa suussasi. Nauti tästä lämmöstä noin puolen minuutin ajan. Huomaat, että sisälläsi on koko ajan rauhallinen, rento ja voimakas olo. Harjoituksen aikana tulisi olla mukavalla tavalla tietoinen ja hereillä. Harjoituksen jälkeen olo on aiempaa vahvempi ja toimintaan valmistautunut.

Harjoitus kannattaa toistaa 5 – 10 kertaa, jotta saat sisäistettyä harjoituksen ja totut siihen.

Lähde: Tony Dunderfelt, Minä – onnistujaksi joka olen

Lisätietoja Tony Dunderfeltista http://www.tonydunderfelt.com/

Palaamme myöhemmin keväällä jutun toiseen osaan, jossa kerromme muun muassa, miten ihminen saa selville, mitä elämältään haluaa ja miten omaan itsetuntonsa kohottamiseen voi vaikuttaa.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)