Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Yritysten työterveyshuoltoon kohdistuu valtavasti odotuksia työurien pidentäjänä. Odotuksille on perusteita, koska ennenaikaisen työuran päättymisen syy on useimmiten sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Vuosittain Suomessa jää työkyvyttömyyseläkkeelle noin 25 000 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeisiin kuluu puolestaan yli kaksi miljardia euroa.

Jos työkyvyttömyyseläkkeitä tulisi puolta vähemmän, se pidentäisi työuria kaikkein tehokkaimmin. Paraskaan työterveyshuolto ei yksin pysty tähän urakkaan. Työkyvyttömyyseläkkeiden puolittaminen vaatii työterveystoiminnan johtamista yrityksestä käsin sekä vahvaa yhteistyötä ja kumppanuutta yrityksen ja työterveyshuollon välillä.

Painotus tavoitteelliseen yhteistyöhön

Vuonna 2011 voimaan tulleella lakimuutoksella pyritään edistämään työkykyä ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä tiivistämällä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Työterveyshuoltoyhteistyön ohjaamiseksi oikeaan suuntaan muutettiin myös Kelan maksamia työterveyshuollon korvauksia. Yrityksen työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevän toiminnan 60 prosentin korvaus edellyttää tavoitteellista yhteistyötä ja kirjattuja pelisääntöjä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi. Jos vaatimukset eivät täyty, Kela palauttaa yritykselle Työterveyshuollon ennaltaehkäisevistä palveluista aiheutuneista kustannuksista vain 50 prosenttia.

Työterveyshuollon ja yrityksen välinen yhteistyö korostuu entisestään työntekijän pitkän sairausloman aikana. Työntekijän oikeus sairauspäivärahaan 90 päivän jälkeen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa, johon kirjataan työntekijän työhönpaluun suunnitelma.

Tarpeet työterveyshuollolle määriteltävä

Kaikilla suosituksilla ja lainsäädännön muutoksilla on pyritty tiivistämään yritysten ja työterveyshuoltojen yhteistyötä ja tekemään siitä tavoitteellista. Jokaisella yrityksellä on kuitenkin yksilölliset työterveyshuollon tarpeet, joita ei voi määritellä lainsäädännöllä.

Jos yritys pystyy tunnistamaan omat tarpeensa riittävän hyvin, sillä on hyvät mahdollisuudet hankkia työterveyshuoltotarjonnasta yritykselle sopivia palveluja. Jos yrityksen tarpeet määrittelee työterveyshuoltopalvelujen myyjä, ei lopputuloksesta tule kovinkaan hyvä. Yleensä suurilla yrityksillä on resurssit omasta takaa arvioida ja ostaa työterveyshuoltopalveluja, mutta useimmissa yrityksissä tilanne on toinen.

Yrityksen oma eläkeyhtiö voi usein auttaa yrityksiä arvioimaan työterveyshuoltopalvelujen laajuutta ja tehokkuutta. Tavoitteena on myös auttaa työterveyshuoltopalvelujen tuottajaa tuottamaan paremmin yrityksille sopivia palveluita ja mahdollistaa tyytyväinen ja pitkä kumppanuus yrityksen ja työterveyshuollon välille.

Kirsi Jormakka
Työhyvinvointipäällikkö
Ilmarinen

Blogin tausta

Työn iloa -blogin jutut perustuvat Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen materiaaliin. Blogin tavoite on jakaa Ilmarisen laajaa kokemusta lukijoiden hyödyksi. www.ilmarinen.fi