Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Kuinka tiheä on hengitysrytmisi? Istahda tuolille, laita ajastin minuutiksi päälle, hengitä rauhassa omaan tahtiin ja laske hengityskertasi (sisään- ja uloshengitys on yksi kerta). Älä ihmettele, jos saat tulokseksi 16 tai enemmän, sillä moni saa. Mutta ihmettele sitä, että kuudella pärjäisit mainiosti – ja että siinä tapauksessa voisit jopa paljon paremmin.

Sohvaperunan stressitaso

Hollanninkielisessä kirjassaan Verademing (Helpotuksen huokaus, Carrera 2012) Bram Bakker ja Koen de Jong kertovat, että tällainen kuluttava ylihengitys voi johtua peloista, masennuksesta tai ahdistuksesta, mutta tärkein syy on kiireinen elämäntyylimme. Jatkuvan viestitulvan, uutisten, valintojen ja päätösten keskellä savanni-ihmisen aivomme voivat vain todeta, että nyt hätä on käsillä ja valmiustila on nostettava sellaiseksi, että pakeneminen onnistuu hetkellä millä hyvänsä. Tässä tilassa vereen erittyy adrenaliinia, sydämen lyöntitiheys nousee ja hengitys nopeutuu. Jossain vaiheessa systeemimme sitten joutuu tottumaan tähän tilaan, koska siihen ei kuulukaan muutosta. Lysähdämme 22 hengityskerran minuuttivauhdilla sohvaperunaksi ja luulemme rentoutuvamme, kun hengitys rauhoittuu 16 kertaan minuutissa – todellisuudessa kierrokset ovat edelleenkin aivan liian korkeita.

Energia loppuu

Hengitämme saadaksemme happea ja poistaaksemme kehosta hiilidioksidia ja muita kuona-aineita. Happea tarvitaan myös vapauttamaan energiaa energiavarastoista. Mutta liian nopea hengitys ei ehdi vapauttaa energiaa, vaan osa hapesta poistuu keuhkoista jo ennenkuin se on edes ehtinyt hoitaa tehtävänsä. Ylihengittäminen on siis epätaloudellista ja päinvastoin syö energiaa – aivan kuin kaataisi hyvin palavaan takkatuleen vielä lorauksen bensaa. Yleisin haitta onkin krooninen väsymys: aamulla herätessä olo on jo valmiiksi väsynyt, vauhtiin pääsee vähäksi aikaa kahvin ja hiilihydraattien ansiosta, mutta pian tarvitaan uusia piristysannoksia. Pidemmän päälle, kenties vasta vuosien kuluttua, saattaa ilmetä muita vaivoja kuten päänsärkyä, sydämen rytmihäiriöitä, kipuja rinnassa, hermostuneisuutta, hengenahdistusta ja univaikeuksia. Verademing-kirjan teorian taustana on venäläisen astmaprofessori Konstantin Buteykon opit viime vuosisadalta.

Hölkkää ja hengittele

Ammattijärjestäjänä on kiehtovaa todeta että hengittämisessäkin vähemmän on siis enemmän, ja että parhaat ratkaisut ovat yksinkertaisia ja jokaisen ulottuvilla: Bakker ja de Jong ehdottavat harrastamaan kolme kertaa viikossa puoli tuntia liikuntaa ja tekemään päivittäin kaksi 10 minuutin hengitysharjoitusta. Liikunnaksi sopii kävely, lenkkeily, pyöräily tai joku muu aerobinen liikunta toteutettuna siten, ettei se saa sinua henkihieveriin. Kehosi oppii uudelleen ymmärtämään, että liikunta on sellaista ponnistelua, jossa 16–22 kerran hengitystiheys on tarpeen, ja sen kontrastina on lepo, johon riittää 6–8 kertaa.

– Istu tuolilla jalat tukevasti lattialla.
– Hengitä nenän kautta sisään luontevasti, ei liian syvään.
– Hengitä nenän (tai suun) kautta ulos ohjaamatta hengitystä.
– Hengitä luonnolliselta tuntuvan tauon jälkeen uudestaan nenän kautta sisään.

Kun tämä tuntuu vaivattomalta, voit ryhtyä hiukan hidastamaan ja pidentämään uloshengitystä muodostamalla huulista tötterön uloshengityksen ajaksi.

Harjoituksen voi tehdä kotona, mutta myös autossa, kahvilassa tai kokouksessa, ja erityisen palkitseva se on kun teet sen ennen nukkumaan menoa, sillä unen laatu paranee ja lepo syvenee.

Karsi, rajaa, kevennä ja tee tietoisesti – niin saat hyvän elämän!

Lisätietoja  kirjoittajasta www.anneluoma.nl ja ammattijärjestäjistä www.ammattijarjestajat.fi.