Mainos
TEKSTI MERJA LUUKKONEN KUVA MIKKO KAKELA | 28.11.2012 | KOLLEGA.FI
Kartoituksella kipupisteiden kimppuun

Kun työpaikan ilmapiiri on huono, ihmiset eivät tee yhteistyötä, johto ei osaa kuunnella työntekijöitä ja poissaoloja alkaa kertyä, on työyhteisön työhyvinvointi rapistumassa.

Työpaikalla voi olla vaikeaa havaita, mistä kenkä puristaa ja mitä tulisi tehdä tilanteen parantamiseksi. Yrityksen johdolla ja työntekijöillä saattaa myös olla erilainen käsitys työhyvinvoinnin nykytilasta. Johto on voinut määritellä yritykselle henkilöstöstrategian, mutta yritykseltä puuttuu työhyvinvointisuunnitelma. Suunnitelmaa tehtäessä on tärkeää selvittää yrityksen työhyvinvoinnin nykytila, koska silloin kehittäminen voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin ja tuottaa parempaa tulosta. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa johtaminen, organisaation rakenne, työntekijöiden terveys, työympäristö, palkitseminen ja vaikuttamismahdollisuudet.

Merja Luukkonen toimii Ilmarisen työhyvinvointipäällikkönä.

Olen tutustunut työssäni moniin keinoihin, joilla voidaan arvioida työhyvinvoinnin nykytilaa ja kehittämiskohteita. Toisinaan jo yleinen tuntuma työyhteisön ilmapiiristä ja esimerkiksi sairauspoissaolojen tunnusluvut kertovat riittävästi. Yleisin keino selvittää yrityksen työhyvinvoinnin tilaa on henkilöstötutkimuksen toteuttaminen. Henkilöstötutkimuksen lisäksi voidaan avainhenkilöiden haastatteluilla löytää kriittiset kehittämistarpeet ja luoda työhyvinvoinnille tavoitteita.

Tavoitteet mietittävä tarkkaan

Markkinoilla on tarjolla useita erilaisia henkilöstötutkimuksia. Johdon kannattaa miettiä tarkkaan, mitkä ovat yrityksen tavoitteet kyselylle. Tällöin on helpompaa löytää omaan organisaatioon parhaiten toimiva vaihtoehto. Monella globaalilla yrityksellä on oma kyselytutkimus, joka toteutetaan samanlaisena eri maissa. Tällaisten kyselyjen haasteeksi saattavat muodostua eri maiden kulttuuriset erot, jotka näkyvät usein myös vastauksissa.

Henkilöstötutkimuksella voidaan arvioida organisaation nykytilaa tai vaihtoehtoisesti tutkia henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä, mutta kyselyä toteutettaessa tulee huomioida sille asetetut tavoitteet ja valita niitä tukevat kysymykset.

Mitä suurempi organisaatio, sitä tärkeämpää on tehdä yhteinen kysely, jolloin saadaan selville vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä koko yrityksen tasolla että yksiköittäin. Pienissä organisaatioissa pelkkä yhteinen keskustelu saattaa olla riittävä keino selvittää asiat.

Kartoitus avaa keskustelun

Olen itse käyttänyt näppärää verkkokartoitusta johdon ja henkilöstön yhteisen nyky- ja tavoitetilan tunnistamiseen. Kartoituksessa voi valita vastattavaksi työhyvinvoinnin viisi eri näkökulmaa joko yksitellen tai niitä yhdistellen: yrityksen toiminta, esimiestyö, työyhteisö, osaaminen sekä terveys ja hyvinvointi.

Kartoituksen tavoitteena on avata yhteinen keskustelu yrityksen työhyvinvoinnin tilanteesta. Kyselyn tuloksista tuotetaan raportti, johon on kirjattu yrityksen tunnistetut vahvuudet ja kehittämiskohteet. Yrityksen yhteinen toiminta työhyvinvoinnin parantamiseksi saa kartoituksella kestävän pohjan.

Merja Luukkonen
Työhyvinvointipäällikkö
Ilmarinen

Blogin tausta

Työn iloa -blogin jutut perustuvat Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen materiaaliin. Blogin tavoite on jakaa  Ilmarisen laajaa kokemusta lukijoiden hyödyksi. www.ilmarinen.fi

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Mainosta tekstillä tässä mainospaikassa!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun haluat erottua joukosta, saavuttaa uutta yleisöä ja saada asiasi helposti perille. Kokeile nyt ja kysy tarjoustamme!

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)