Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Yksilöiden ja yhteisöjen pääoma muodostuu erilaisista aineellisista ja aineettomista ominaisuuksista. Pääoman lajit voidaan jakaa karkeasti taloudellisiin, inhimillisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin. Psykologinen pääoma muodostuu ihmisen itseluottamuksesta, tulevaisuususkosta, optimismista ja sinnikkyydestä.

Amerikkalainen Fred Luthans on tutkinut psykologisen pääoman yhteyttä työssä menestymiseen. Näiden tutkimusten mukaan yksilön ja yhteisön korkea psykologinen pääoma on yhteydessä työn iloon eli myönteisiin tunteisiin, työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen. Korkean psykologisen pääoman omaava henkilö on joustavampi esimerkiksi työelämän muutostilanteissa.

Mitä korkeampi tulevaisuususko henkilöllä on, sitä parempia ratkaisuja hän löytää eteen tuleviin ongelmiin. Tällaisten yksilöiden tekemän työn jälki on laadukkaampaa ja tuloksellisempaa ja he raportoivat itse olevansa tyytyväisempiä työhönsä. Psykologinen pääoma on siis yhteydessä suoriutumiseen ja tehokkuuteen työssä. Se lisää sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjähenkisyyttä työpaikoilla.

Psykologinen pääoma ei ole pelkkää syntymälahjaa, vaan voimme kukin kasvattaa tai heikentää tätä pääoman lajia omilla valinnoillamme. Kysymys on siitä, millaisia investointeja teemme tänään, sellaista tulosta niitämme huomenna. Logiikka on pitkälle samanlainen kuin muidenkin pääomalajien hoitamisessa. Tänään sijoitettu euro kasvaa korkoa, opiskelu kehittää inhimillistä tietopääomaa ja ihmissuhteisiin investointi tuottaa hedelmää vanhuudessa.

Henkilöillä, joka vaalii ja tekee hyviä investointeja psykologiseen pääomaansa, omaa riittävästi itseluottamusta aloittaakseen ja laittaakseen energiaa haastavilta tuntuviin tehtäviin. Hän uskoo omien päämääriensä saavuttamisen mahdollisuuteen, hänellä on kykyä asettaa innostavia ja haastavia tavoitteita, ja hän näkee erilaisia reittejä viedä asioita eteenpäin. Tällainen henkilö on optimistinen erilaisten haasteiden ja tehtävien kanssa.

Parhaiten omaan psykologiseen pääomaan voi investoida

1. kehittämällä omaa ajattelukykyä, pitämällä huolta fyysisestä kunnosta ja pitämällä huolta jatkuvasta oppimisesta.
2. hoitamalla omaa tunne-elämää auttamalla itseä käsittelemään vaikeita tunteita ja herättelemään myönteisiä tunteita
3. pohtimalla oman työn merkitystä
4. opettelemalla johtamaan omia mielentiloja pessimismistä ja negatiivisuudesta kohti optimismia ja myönteisyyttä.

Pohdittavaksi:

Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset: Kuka minä olen? Kuka minä haluan olla? Mistä haluan tulla muistetuksi? Minkä edistämiseen haluan omalla työlläni ja työelämälläni osallistua?

Ilona Rauhala on laillistettu psykologi, työelämän valmentaja ja tietokirjailija. Löydät hänestä lisää tietoa osoitteesta: www.ilonarauhala.fi ja www.psykologiaajohtajille.fi