Sigmund Freud määritteli aikoinaan ihmisen hyvinvoinnin lyhyesti ja ytimekkäästi: terve ihminen on sellainen, jolla on kyky rakastaa ja tehdä työtä. Nykypäivänä naistenlehtiä lukiessa tulee tunne, että terve ihminen on sellainen, jolla on kyky karttaa työtä: downshiftata, viettää pidempiä lomia, harrastaa enemmän, jäädä vuorotteluvapaalle. Työteliäät ihmiset ovat saaneet monenlaisia pilkkanimiä: suorittaja, työnarkomaani, oravanpyörässä juoksija.
Asiakkaani kysyvät minulta usein, miten saisimme ihmiset motivoitumaan ja toteuttamaan heille asetettuja tavoitteita. Lyhyt ja ytimekäs vastaukseni on: ihmistä ei voi motivoida! Ja vastaus jatkuu: jos ei ymmärrä ihmisen tavoitteellisen toiminnan lainalaisuuksia. Meillä kaikilla on oma mieli, omat henkilökohtaiset pyrkimykset ja suuremmat elämän päämäärät. Tavoitteet ja projektit, jotka ovat yhdenmukaisia suurempien päämääriemme kanssa konkretisoituvat pieniksi arjen valinnoiksi ja teoiksi. Tätä kutsutaan motivoitumiseksi.
Psykologia määritellään tieteeksi, joka tutkii ihmisen tavoitteellista toimintaa. Psykologia on nuoresta iästään huolimatta laaja ja moniulotteinen tieteenala. Sen sovellusmahdollisuudet työelämään ja sen kehittämiseen sekä itsensä ja työyhteisöjen kehittämiseen ovat rajattomat. Läheskään kaikkea, mihin psykologiaa voi soveltaa, ei ole vielä tutkittu.
Työelämässä toimiessamme meidän on löydettävä kytkentä oman elämämme pyrkimyksiin. Oletpa sitten yrittäjä, palkansaaja, johtaja, asiantuntija tai toimihenkilö, et jaksa työssäsi kauaa, jos et tunne, että saat työssäsi toteuttaa sinulle tärkeitä asioita.
Työelämän tilanteet haastavat meitä entistä enemmän hallitsemaan ja johtamaan oman mielemme liikkeitä, ymmärtämään toisten mielen liikkeitä ja löytämään keinoja isomman ryhmän, kuten työyhteisön, mielentilan ja ilmapiirin johtamiseen.

Löytääksemme näitä tärkeitä vaikuttamisen keinoja, meidän täytyy ymmärtää koko sitä systeemiä, johon pyrimme vaikuttamaan: itseämme, kollegaamme, esimiestämme, alaisiamme, asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme. Näiden asioiden ymmärtämistä edistää muutaman yksinkertaisen psykologisen lainalaisuuden ymmärtäminen.
Työ pitää ihmisen terveenä silloin, kun ihminen löytää kytkennän työn ja oman elämän merkityksen kanssa. Jos sitä ei löydä suoraan, sen voi löytää välillisesti tai mutkan kautta. Kaikki työ ei ole yhtä hohdokasta kuin Paula Koivuniemen tai Sofie Oksasen, mutta jokainen meistä osallistuu omalla työllään oman korren kantamiseen yhteisten tavoitteiden hyväksi.
Mars, töihin siis!
Pohdittavaa
Mieti hetki omaa työtäsi. Mitä työ sinulle merkitsee? Minkä asian edistämiseen osallistut? Minkä asian edistämiseen haluaisit osallistua? Mikä on sinulle työssä kaikkein tärkeintä?
Ilona Rauhala on laillistettu psykologi, työelämän valmentaja ja tietokirjailija. Löydät hänestä lisää tietoa osoitteesta: www.ilonarauhala.fi ja www.psykologiaajohtajille.fi
Oliko artikkeli kiinnostava?
Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.
Käytä tätä mainospaikkaa, kun
- haluat erottua joukosta,
- saavuttaa uutta yleisöä ja
- saada asiasi helposti perille.
Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.
Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/
Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.
- ihan asia linjaa kyllä