COACHING

Mainos
TEKSTI NIKO LEPPÄNEN KUVA ALEKSI KOSKINEN | 2.8.2017 | KOLLEGA.FI
Stressitöntä lomafiilistä arkeen

Tässäkö tämä taas oli, kysyy varmasti moni suomalainen mielessään tällä hetkellä. Ajatus töiden alkamisesta ja Suomen lyhyen kesän lipumisesta menneisyyden horisonttiin saattaa tuntua ahdistavalta ja stressaavalta. Puhutaan paluusta arkeen. Kaupunkien kadut täyttyvät askelista ja elämä on taas stressaamista. Vai onko?

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, joka on kirjoittanut veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan itseluottamuksesta.

Jos tekisimme haastattelututkimuksen, jossa kysyisimme työssäkäyviltä suomalaisilta, millaisia fiiliksiä he yhdistävät toisaalta lomaan ja toisaalta työarkeen, suurin osa vastaajista kuvaisi näitä eri ajanjaksoja seuraavanlaisilla ilmauksilla: arki = stressi, ahdistus, kiire kun taas loma = rentous, vapaus, kiireettömyys.

Tämän perusteella voisi päätellä, että sellaisilla asioilla kuin arki ja loma on kykyä määrittää, miltä meistä ihmisistä sisäisesti tuntuu. Näytämme siis elävän todellisuudessa, jossa tunnekokemuksemme syntyvät ulkoa käsin. Silloin, kun ajattelemme, että fiiliksemme ja mielentilamme ovat tällä tavoin seurausta ulkoisista olosuhteista, koemme väistämättä olevamme elämäämme kuuluvien pysyvien ja muuttuvien tekijöiden armoilla.

Ajattelu aiheuttaa stressiä

Mutta jos todella pysähdymme tarkastelemaan, mistä niin miellyttävät tunteemme (kuten ilo, onni, kiitollisuus, rauha) kuin epämiellyttävät tunteemme (kuten stressi, ahdistus, epävarmuus, huoli) tulevat, huomaamme, että ne linkittyvät suoraan siihen, mitä ajattelemme. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mikään ulkoinen olosuhde tai tekijä voi suoraan saada meitä tuntemaan tiettyä tunnetta. Tunteemme ovat aina kytköksissä ajatteluumme tässä hetkessä. Sen vuoksi voimme tuntea olomme hetkellisesti ahdistavaksi työskennellessämme jonkin tietyn projektin parissa. Ja toisena hetkenä fiiliksemme onkin kevyt ja rento työstäessämme täsmälleen samaa projektia.

Vaikka meistä näyttää siltä, että projektilla tai yleisemmin työllämme on kyky aiheuttaa meissä stressiä, näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahdu. Kaikki työ on itsessään neutraalia. On tehtävämme sitten ihmishenkien pelastaminen keskussairaalan ensiavussa tai videoiden editointi digiyrittäjänä palmun alla tropiikissa, se vaikutus, joka työllä on meihin psykologisesti, on täysin sama: nolla prosenttia. Voimme tuntea olomme täysin rennoksi ja vapautuneeksi ensiavun hälinässä tai toisaalta stressaantuneeksi ja ahdistuneeksi palmun alla.

Ajattelu tapahtuu ensin. Sitä seuraa tunne. Sen jälkeen mielemme etsii ulkopuolelta syitä sille, miksi tunnemme tällä hetkellä sitä, mitä tunnemme. Ja ihmismieli on aina tehokas löytämään niin syitä kuin selityksiä.

Tämä toimii tietysti myös toiseen suuntaan: itse loma ei aiheuta hyvää fiilistä. Loma on tietyllä tapaa vain tekosyy, jonka varjolla olemme valmiit sulkemaan hetkeksi stressaavia ajatuksia tuotavan mielemme kanavan. Teemme ikään kuin diilin mielemme kanssa: Nyt alkoi loma, eli nyt ei tarvitse stressata mistään.

Irti ajattelun oravanpyörästä

No mitä sitten, saattaa lukija mielessään kysyä. Miten se tieto, että stressi tulee ajattelusta eikä työstä, auttaa minua? Se auttaa ymmärtämään, ettei meidän koskaan tarvitse muuttaa ulkoisia olosuhteita (kuten työtä, työympäristöä, työn laatua, kollegoja ja esimiehiä) tai päästä lomalle tunteaksemme vähemmän stressiä. Riittää, että tunnistamme, mistä stressin tunne todella tulee ja mistä se kertoo.

Stressin tunne on yksinkertaisesti sisäisen järjestelmämme tapa viestiä meille, että olemme tällä hetkellä stressaavassa ajatusvirrassa. Ja koska ajattelun luonne on itsessään virtaavaa – kysehän on viime kädessä energian virtauksesta – meidän ei tarvitse tehdä mitään muuttaaksemme ajatteluamme. Se muuttuu kyllä itsessään, kun vain jätämme huomioimatta ne ajatukset, joita tällä hetkellä auki oleva mielen kanava tarjoaa ja suuntaamme huomiomme kohti uusia kanavia, joiden tarjonta on tuoreempaa ja virkistävämpää.

Silloin saatamme yhtäkkiä huomata tekevämme aiemmin stressaavana kokemaamme työtä siitä samasta sisäisestä tunnetilasta käsin, jossa joimme pina coladoja altaan äärellä viime lomalla. Olemme siis tuoneet lomafiiliksen töihin.

Niko Leppänen on mentaalivalmentaja, tietokirjailija ja keynote-puhuja. Hän on ensimmäisiä suomalaisia, joka on opiskellut kolmen prinsiipin ymmärrystä ihmismielen toiminnasta ja mentaalisesta suorituskyvystä. Niko on kirjoittanut yhdessä veljensä Makke Leppäsen kanssa kirjan Itseluottamus – kestomenestys mielessä, Viisas Elämä 2017.

Lue myös Niko Leppäsen aiempi Vierailija-blogin kirjoitus Kestomenestyjä ei kaihda epävarmuutta. Lisätietoja Niko ja Makke Leppäsestä löydät http://www.itseluottamus.com/ -sivustosta ja facebook-sivulta https://www.facebook.com/itseluottamuscom/?fref=ts ja Nikosta osoitteesta niko@itseluottamus.com.

Jos tykkäsit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)