AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI JA VIDEOT MARJA KASANEN KUVAT ISTOCK | 3.5.2017 | KOLLEGA.FI
Itseluottamus löytyy sisimmästämme

Itseluottamus on erottamaton osa ihmisluontoa. Pienenä koemme sitä rajattomasti, mutta aikuistuessamme alamme omaksua rajoittavia ajatusmalleja ja uskoa, että itseluottamuksemme on riippuvainen ulkoisista tekijöistä ja olosuhteista – vaikka näin ei ole.

Kuva Yuri_Arcurs/iStock

Moni meistä potee itseluottamuksen puutetta, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Itseluottamuksen puute saa meidät tuntemaan riittämättömyyttä ja estää meitä toteuttamasta unelmiamme ja tavoitteitamme. Itseensä luottava puolestaan uskoo onnistumisiin, kestää paremmin vastoinkäymisiä ja tekee tulosta.

– Itseluottamus on tila, johon synnymme. Pienet lapset ilmentävät itseluottamusta, joka on perusta kaikelle tekemiselle. Ilman itseluottamusta emme olisi oppineet kävelemään ja puhumaan. Tätä synnynnäistä omiin kykyihin uskomista ja luottamista kutsumme luontaiseksi itseluottamukseksi, mentaalivalmentaja ja mentori Niko Leppänen kertoo.

– Kun kasvamme vanhemmaksi, alamme ulkoistaa itseluottamustamme eli annamme ulkopuolisten olosuhteiden ja tekijöiden vaikuttaa itseluottamukseemme. Esimerkiksi moni urheilija ajattelee, että itseluottamus tulee kovasta harjoittelusta ja onnistumisesta. Tämän ajattelumallin mukaan myönteiset kokemukset kasvattavat itseluottamusta kun taas kielteiset syövät sitä, mentaalivalmentaja ja johdon coach Makke Leppänen lisää.

Leppäsen veljekset ovat äskettäin julkaisseet kirjan Itseluottamus, jossa he perehtyvät mielen ja ajattelun toimintaan, ihmisten henkiseen kyvykkyyteen sekä itseluottamukseen työnsä ja omakohtaisten kokemuksien kautta.

– Itseluottamus on aina olemassa. Kyse on siitä, että me vain luomme mielessämme rajoitteita ja esteitä sen kokemiselle, Makke Leppänen toteaa.

Uhriutumisesta ajatteluun

Ulkoistaessamme itseluottamuksemme, teemme itsestämme ulkoisten olosuhteiden uhreja. Ulkoiset tekijät eivät kuitenkaan vaikuta automaattisesti itseluottamukseen, vaan me vain luulemme niin. Jos esimerkiksi uskomme, että epäonnistuminen tärkeässä neuvottelussa syö itseluottamustamme, uskomuksemme näyttää toteutuvan, sillä mennessämme seuraavan kerran vastaavaan tilanteeseen, tunnemme olomme epävarmaksi.

– Todellisuudessa juuri epävarma ajatus luo epävarmuuden tunteen, ei aiempi suoritus. Kyseessä on mentaalinen ilmiö eli ajatus on vain meidän päämme sisällä, Niko Leppänen sanoo.

Kun oivaltaa, että ajatusmalli synnyttää tietynlaisen kokemuksen, joka alkaa vaikuttaa itsetuntoon, pääsee uhriutumisen jäljille.

– Emme voi päästä yli jostain sellaisesta, jota emme edes havaitse. Kun alamme nähdä, mistä ajatus ja kokemus syntyvät, se auttaa meitä ymmärtämään itseluottamusvajetta, Makke Leppänen toteaa.

Stressi on yksi tekijä, joka aiheuttaa uhriutumista. Pidämme kiirettä, aikatauluja ja painetta stressitekijöinä, joille emme voi mitään, vaikka todellisuudessa on kyse omasta ajattelustamme.

– Stressi ei tule työstä eikä ulkoisista tekijöistä, vaan stressin tunne tulee stressaavasta ajattelusta, jonka olemme ulkoistaneet työhömme. Silloin meistä tulee uhreja, ja luulemme, että ainoa tapaa vähentää stressiä on vähentää ulkoisia stressitekijöitä, vaikka todellisuudessa meidän tulisi vain tunnistaa ajattelutapamme, Niko Leppänen sanoo.

Kun ihmisellä on vahva psykologinen immuniteetti, hän tekee asioita vapaudesta ja rauhasta käsin, jolloin hän on tehokas riippumatta siitä, kuinka kiire hänellä on.

Elämän pelit

Harva meistä osaa nauttia elämästä ja kokee kestävää onnellisuutta, sillä olemme ulkoistaneet ne aktiviteetteihin, joita Leppäsen veljekset nimittävät elämän peleiksi.

– Elämän peleillä kuvaamme aktiviteetteja, joihin päätämme sijoittaa aikaamme ja energiaamme. Niitä voivat olla esimerkiksi työ, urheilu tai harrastukset. Ne ovat asioita, ja joita haluamme saavuttaa ja joiden eteen haluamme tehdä työtä elämässämme, Niko Leppänen selvittää.

– On tärkeää erottaa toisistaan elämä ja elämän pelit. Elämä on yksittäisistä hetkistä koostuva kokemuksemme elossa olemisesta. Koemme elämää joka hetki tietyllä nautinnon tasolla. Elämänlaatu on seurasta kyvystämme saada nautintoa irti tästä hetkestä, Makke Leppänen kertoo.

Elämän peleihin liittyy kaksi tärkeää elementtiä: osallistuminen ja sijoittaminen. Osallistuminen tarkoittaa sitä tasoa, jolla ihminen on valmis laittamaan itsensä mukaan peliin. Sijoittaminen puolestaan tarkoittaa sitä, kuinka paljon ihminen asettaa tunnepanoksia tiettyyn elämän peliin liittyvään päämäärään.

– Osallistumisemme taso vaihtelee pitkin päivää ja koko elämää. Korkeimmalla tasolla sulaudumme tähän hetkeen ja koko huomiomme ja keskittymisemme on täysin yhtä sen kanssa, mitä teemme. Alhaisimmalla osallistumisen tasolla taas olemme hajamielisiä, emmekä pysty keskittymään siihen, mitä teemme, Niko Leppänen kuvailee.

– Moni meistä sijoittaa korkeita tunnepanoksia erilaisten päämäärien eteen. Sijoitamme itseluottamustamme, onnellisuuttamme ja omanarvontunnettamme vaikka siihen, kuinka pärjäämme työssämme. Jos pärjäämme hyvin, niin voimme hyvin, mutta jos emme, niin voimme huonosti, Makke Leppänen lisää.

Ongelmia sijoittamisessa

Suomalaiselle työelämälle on tyypillistä se, että ihmiset sekä osallistuvat että sijoittavat korkealla tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ovat tuotteliaita ja aikaansaavia, mutta kärsivät stressistä ja paineesta, eivätkä osaa nauttia siitä, mitä tekevät.

Kuva mihailomilovanovic/iStock

– On tärkeää tunnistaa täydellisyyden tavoittelu ja perfektionismi. Luomme itsellemme liian kovia standardeja, jolloin panostuksemme nousee. Käytän tästä nimitystä kymppi plus -ajattelu, jossa mikään ei riitä. Aika monesti kasi puolen suoritus riittäisi mainiosti, Makke Leppänen sanoo.

– Kun kohtaamme vastoinkäymisiä ja haasteita, on hyvin yleistä, että haluamme vähentää osallistumistamme, voidaksemme välttyä uusilta pettymyksiltä ja turhautumiselta. Tämä on kuitenkin väärä strategia, sillä osallistumisen sijaan pitäisi vähentää omaa sijoittamistaan, Niko Leppänen kehottaa.

Pettymyksen ja turhautumisen tunteet kertovat, että henkilö on sijoittanut liikaa omaa hyvinvointiaan ja henkistä tasapainoaan tavoitteen eteen.

– Pettymyksen tunne on seurausta liiallisten odotusten luomisesta. Ei merkki siitä, että on osallistunut liikaa, Niko Leppänen huomauttaa.

– Mitä enemmän sijoitamme, sitä enemmän koemme stressiä siitä, menevätkö asiat haluamallamme tavalla. Lisäksi ajattelemme alhaisen sijoittamisen tarkoittavan sitä, ettemme välitä siitä, mitä teemme. Luulemme virheellisesti, että alhainen sijoittaminen johtaa alhaiseen osallistumiseen, Makke Leppänen sanoo.

Muutoksen pelko ja mielikuvituksen voima

Yksi ihmisen suurimmista peloista on muutoksenpelko. Asiat halutaan mieluummin pitää stabiilina. Elämä on kuitenkin jatkuvaa muutosta ja muuttumattomuus on pelkkä illuusio. Esimerkkinä muutoksesta Niko Leppänen kertoo tyypillisen tilanteen yt-neuvottelujen alla.

– Jos yksittäinen henkilö joutuu yt-neuvotteluihin, hän ei voi tietää, mitä tulee tapahtumaan. Kun ihminen kuulee tilanteesta, hän lähtee projisoimaan tulevaisuuttaan. Tähän hän käyttää muistia ja mielikuvitusta.

Muisti alkaa kaivaa vanhoja, vastaavia tilanteita, vaikkapa kuinka naapurin Raimo sai potkut ja hänen elämänsä meni sen jälkeen alamäkeä. Tai muistamme jonkun lehdestä lukemamme jutun, kuinka potkut saaneelle kävi huonosti.

– Sitten mielikuvituksemme alkaa projisoida, mitä meille käy näihin arvioihin perustuen. Ehdimme saada mielessämme potkut kahteenkymmeneen kertaan niiden kuukausien aikana, kun yt-neuvottelut ovat päällä, Niko Leppänen kertoo.

Ajatuksen voima on valtava. Tunnemme kaiken sen, mitä ajattelemme, riippumatta siitä, onko se totta vai ei.

– Sen jälkeen tuleekin ilmoitus, että emme saa potkuja ja tunnemme helpotusta. Olimme luoneet helvetin, joka ei perustunut totuuteen, koska sitä ei koskaan tapahtunut.

Toinen vaihtoehto on, että saamme potkut. Mielentilamme määrittää, miten otamme muutoksen. Jos olemme kirkkaassa mielentilassa, se on uutinen, jonka otamme vastaan ja käymme läpi sen herättämiä ajatuksia. Matalassa mielentilassa sen sijaan näemme asian maailmanloppuna ja masennumme.

– Mitä kevyemmin otamme skenaariot, jotka mielikuvitus tuottaa matalassa mielentilassa, sitä nopeammin pääsemme korkeampaan mielentilaan, josta käsin näemme mahdollisuuksia, Niko Leppänen lisää.

Mielentilaa ei voi hallita

Kirkkaassa mielentilassa olemme neutraalissa tilassa, jossa meillä on käytettävissämme menestyjän tehdasasetukset eli itseluottamus, luovuus ja sinnikkyys. Matalassa mielentilassa taasen jäämme helposti jumiin ja kierteeseen, jossa emme näe mahdollisuuksia.

– Jos yritämme väkisin päästä korkeampaan mielentilaan, kiinnitämme yhä enemmän huomiota siihen, mitä meidän pitää ajatella. Se on kuin yrittäisi hukuttaa rantapallon veteen, Niko Leppänen sanoo.

Kuva cyano66/iStock

Radikaaleja päätöksiä ei kannata tehdä matalassa mielentilassa, vaan mieluummin odottaa kärsivällisesti, että mielentila luontaisesti nousee. Joskus päätöksiä joutuu kuitenkin tekemään matalassa mielentilassa.

– Myöhemmin saattaa huomata, että päätös oli huono, mutta itsensä syyllistämisessä ei ole mieltä. Pikemminkin tulisi ymmärtää, että on tehnyt parhaansa silloisessa tilanteessa ja antaa itselleen armoa, Niko Leppänen huomauttaa.

Asiat harvoin menevät juuri niin kuin haluaisimme. Vastoinkäymisiä tulee, mutta niistä ei voi koskaan tietää, mihin ne loppujenlopuksi johtavat. Jossittelu ja syyttely eivät johda mihinkään.

– Meillä suomalaisilla on vahva kontrollintarve, joka aiheuttaa stressiä. Kun haluamme suunnitella asiat tietyllä tavalla, suuret odotukset ja täydellisyydentavoittelumme yhdistyvät, elämme jatkuvassa stressissä, Makke Leppänen sanoo.

Elämää ei voi kuitenkaan suunnitella ja kontrollista irti päästäminen tekee arjesta helpompaa. Sisäinen hyvinvointimme ei ole riippuvainen siitä, miten asiat menevät.

– Parasta mitä voimme tehdä, on ottaa elämä vastaan sellaisena kuin se tulee ja antaa sen kuljettaa meidät sinne, minne meidän täytyy mennä, Niko Leppänen toteaa.

– Elämä avautuu meille rajattomana, kun emme ota tosissamme ajatuksiamme asioiden mahdottomuudesta, Makke Leppänen lisää.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)