TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIAA

Mainos
TEKSTI RIITTA HELEKOSKI KUVA KRISTER LOFROTH | 19.4.2017 | KOLLEGA.FI
Virheistä oppii

Tutkimusten mukaan suurin osa aikuisen oppimisesta tapahtuu työssä. Koulutus antaa perustan ja auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia. Kuitenkin vasta käytännön työn tekeminen ja siinä saatava ohjaus syventävät ymmärrystä siitä, miten opittu teoria konkreettisesti toimii ja toimiiko se.

Riitta Helekoski on monialaosaaja, joka nauttii uuden oppimisesta.

Tekevälle kuitenkin sattuu kaikenlaista, myös virheitä. Virheet ja niistä saatu palaute voivat lannistaa tai lamaannuttaa, jolloin ihminen useimmiten jatkaa virheen toistamista eikä kehittymistä tapahdu. Tilanne on parempi, jos henkilö alkaa pohtia omaa toimintaansa. Totuus on, että kun ihminen on valmis myöntämään virheensä, se yleensä annetaan hänelle anteeksi. Anteeksipyyntö ja -anto ovatkin edellytyksiä virheestä oppimiselle. Uusimmat tutkimukset vahvistavat, että virheiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat ainoat keinot välttää niiden toistaminen. Virheen myöntäminen on kuitenkin vaikeaa, koska koemme sen uhkaavan omanarvontuntoamme.

Kaksi tapaa asennoitua

Tutkijat jakavat ihmiset karkeasti kahteen ryhmään sen mukaan, miten he suhtautuvat tekemiinsä virheisiin:

  1. Virheitä toistavat ihmiset, pitäytyvät aina samaan toimintamalliin ja tulkintaan. Esimerkiksi: “Antaa olla, ei tästä tule mitään, en minä tätä koskaan opi.”
  2. Virheistä oppivat ihmiset puolestaan pysähtyvät pohtimaan tapahtunutta. Esimerkiksi: “Tämä oli minulle herätys!” “Minun on mietittävä mitä tapahtui, jotta en tee samaa virhettä uudelleen.”

Kun kiinnitämme huomiota tekemäämme virheeseen, käytämme samalla aikaa sen korjaamiseen. Tällöin virhe alkaakin opettaa meitä. Mikään ei suojaa meitä tekemästä virheitä, mutta virheistä oppivat kartuttavat koko ajan ”työkalupakkiaan”, joka antaa heille uusia välineitä käsitellä tekemisiään. Näin virheistä oppivat kääntävät tilanteen voitokseen ja suoriutuvat tulevista tilanteista toistamatta virheitään. Virheiden toistajat puolestaan kieltävät tekemänsä virheet tai torjuvat ne. Näin he jatkavat toimintaansa samalla tavalla ja samoin tuloksin.

Paolo Coelhon sanoin: kun toistat virhettä, se ei ole enää virhe, vaan se on muuttunut päätökseksi.

Viisaskin menee vipuun

On tilanteita, joissa suuri osa meistä tekee virheitä. Näistä kannattaa ottaa opiksi.

  1. Uskomme johonkin, joka on liian hyvää ollakseen totta
    Luotamme esimerkiksi henkilöön, joka on hyvin karismaattinen ja vakuuttava. Fiksulla hälytyskellot alkavat soida, sillä hän tajuaa, että kukaan ole täydellinen – vaikka siltä näyttäisikin.
  2. Toistamme samaa asiaa, mutta odotamme eri tulosta
    Tosiasia on, että mikäli toimintatapamme on sama, tuloskin on sama, huolimatta siitä kuinka paljon toivomme muutosta. Fiksu tietää, että mikäli hän tavoittelee erilaista tulosta, hänen on muutettava lähestymistapaansa, olipa se miten tuskallista tai vaivalloista tahansa.
  3. Elämme jatkuvasti yli varojemme
    Tuleviin yllätyksiin kannattaa varautua. Kun tulot ja menot ovat tasapainossa, on tilaa keskittyä muihin asioihin.
  4. Kadotamme kokonaiskuvan
    Sorrumme pitämään itsemme kiireisenä keskittyen kaikkiin eteen tuleviin asioihin ja tehtäviin. Näin meiltä unohtuu priorisointi ja kokonaiskuva sumenee. Kiireellisesti hoidettavat asiat hukkuvat vähemmän kiireisten kaaokseen.
  5. Jätämme kotitehtävät tekemättä
    Menemme tärkeään kokoukseen valmistautumatta. Jos kotitehtävät jäävät tekemättä, emme opi mitään tai vain äärimmäisen vähän.
  6. Yritämme näytellä jotain, mitä emme ole
    Ihmiset vaistoavat epäaitouden, eikä se koskaan johda toivomaamme tulokseen. Sekä onnellisuus että menestyminen elämässä vaatii autenttisuutta, omana itsenään olemista. Se puolestaan edellyttää itsensä tuntemista – ei roolien harjoittelua.
  7. Yritämme miellyttää kaikkia tajuamatta, ettei se ole mahdollista
    Vaihtoehtona on rohkaistua ja kulkea omaa tietään.
  8. Otamme uhrin roolin
    Luovumme omasta vallastamme ja oikeudestamme määrätä itse asioistamme.
  9. Yritämme muuttaa toista ihmistä tajuamatta, että pystymme muuttamaan vain itseämme.

Tunneälykäs ihminen menestyy, koska hän ei koskaan lakkaa oppimasta. Hän oppii virheistään ja onnistumistaan ja kehittää itseään aina vain paremmaksi.

Riitta Helekoski toimii kouluttajana, työyhteisökehittäjänä, organisaatiopsykologina, mentorina ja työyhteisösovittelijana yhdistellen kaikkia taitojaan. Helekosken tavoittaa osoitteesta riitta@sovitaan.fi. Lue myös Helekosken edelliset kolumnit Eettisen vaiston varassa ja Empatia on tärkeä työelämätaito sekä hänestä sekä aiemmin julkaistu juttu Laajakatseinen moniosaaja.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Sinun mainoksesi tähän?

Tämä mainospaikka on varattu työhön ja hyvinvointiin liittyville lyhyille mainosjutuille. Jos sinulla on lehtemme kohderyhmää kiinnostava mainosjuttu, ota yhteyttä! Lue lisää…

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Tätä artikkelia on kommentoitu yhden kerran.

  1. Merja kommentoi 20.4.2017 klo 09.00
    Niin totta joka sana! Asenne elämässä on tärkeintä, ei niinkään luontaiset kyvyt. Uutta voi oppia koko ikänsä ja omia asenteita voi muuttaa! Meillä ihmisillä on etuoikeus pohtia asioita ja käyttäytyä viisasti. "Työkalupakkiin" kannattaa kerätä hyviä välineitä hyviin ratkaisuihin ja asenteisiin. Oppiminen kannattaa aina!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)