HENKILÖKUVA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT JUHA JA SARI SAVELA | 11.1.2017 | KOLLEGA.FI
Yrittäjähenkinen media-alan taituri

Media-alalla työskentelevä Sari Savela on monitaitoinen nainen. Sekä palkkatyössä että yrittäjänä toimiva Savela on tuunannut työnsä itsensä näköiseksi ja nauttii niin kirjoittamisesta ja toimitustyöstä kuin valokuvaamisesta ja markkinoinnista.

Sari Savela on työskennellyt koko työuransa media-alalla, jonne päätyi sattuman kautta. Alun perin Savela valmistui kauppatieteitten maisteriksi ja tähtäsi HR-tehtäviin.

Sari Savela on sanan ja kuvan ammattilainen, jolle kuvaaminen on myös rakas harrastus.

– Koulun jälkeen en tiennyt, mitä olisin halunnut opiskella ja ammatinvalinnan ohjauksen kautta löysin Kauppakorkean. Opiskelin pääaineena hallintoa ja suuntautumisvaihtoehtona henkilöstöhallintoa, sillä HR-asiat kiinnostivat minua.

Opiskeluaikana Savela teki jonkin verran alaan liittyviä töitä ja toimi yhden kesän työhönottajana. Hän oli hakemassa isoon firmaan henkilöstöhallinnon tehtäviin, kun yllättäen pääsikin toiseen hakemaansa paikkaan silloiseen Sanomaprintiin (nykyinen Sanoma Magazines).

– Aloitin markkinointiassistenttina vuonna 1991 ja etenin vuosien varrella tuote- ja viimein markkinointipäälliköksi. Tein aikakauslehtimarkkinontia sekä kirjojen ja kirjakerhojen markkinointia.

Ollessaan nuorimman lapsensa kanssa äitiyslomalla 2000-luvun alussa Savela alkoi miettiä, mitä haluaisi elämässään tehdä ja mitä hänestä tulee isona. Kristillisen vakaumuksen omaavana hän pohti paljon myös hengellisiä asioita.

– Elin etsikkoaikaani ja halusin elämältä jotain muuta. Sitten sain yllättäen tarjouksen, joka avasi uuden tien.

Perhelehden päätoimittajaksi

Pieni kristillinen järjestö tarjosi Savelalle Perheiden ABC+ -lehden päätoimittajan paikkaa. Järjestö halusi uudistaa lehteä ja haki siihen ammattilaista.

– Palasin hoitovapaalta Sanomille, mutta sain neuvoteltua työnantajani kanssa uuden sopimuksen puolipäiväisestä työnteosta. Samalla aloitin puolipäiväisenä perhelehden päätoimittajana.

Jonkin aikaa Savela teki molempia töitä, kunnes järjestölehti sai taakseen isomman kustantajan ja Savela uskaltautui irtisanomaan itsensä Sanomilta.

– Oli iso askel vaihtaa turvallinen firma ja hyvin palkattu työ pieneen yritykseen. Mutta minulla oli kutsumus ja innostusta. Samalla kuitenkin tiedostin, ettei minulla ollut kokemusta toimittamisesta, vaikka olin ollut koko siihenastisen työikäni lehtien kanssa tekemisissä.

Savela paneutui tehtäväänsä ja alkoi rakentaa ABC+-lehdestä aikakauslehteä laajemmalle yleisölle. Koska resurssit olivat pienet, Savela teki niin sisältöjen ideoinnin ja suunnittelun kuin haastattelut, kuvaukset ja kirjoittamisen.

– Työ tekijäänsä opettaa. Kävin Journalistiliiton ja alan kursseilla ja luin paljon. Kirjoittaminen tuntui omalta ilmaisutavalta. Opettelin myös kuvaamaan, sillä ammattikuvaajaa ei ollut varaa palkata.

Vuonna 2010 Savela perusti oman yrityksen ja siirtyi tekemään perhelehteä ulkopuolisena yrittäjänä. Samaan aikaan hän alkoi tehdä toisellekin yritykselle tiedotuslehteä. Kuvio toimi puolitoista vuotta, kunnes keväällä 2011 ABC+-lehden kustantaja irtisanoi yllättäen sopimuksensa.

– Yritys alkoi tehdä lehteä omalla väellään. Se oli minulle rankka paikka ja taloudellinen isku, sillä firma oli isoin asiakkaani. Lisäksi minulla oli hyvin voimakas tunneside lehteen, sillä olin tehnyt sitä seitsemän vuotta.

Pettymyksiä ja uupumusta

Savela joutui aktivoitumaan freelance-toimittajan roolissa ja alkoi myydä omia juttuideoitaan uusiin lehtiin. Valokuvauksen oppiminen alkoi kiinnostaa häntä yhä enemmän ja Savela päätti suorittaa Visuaaliviestinnän instituutin kaksivuotisen kuvallisen ilmaisun perustutkinnon.

Luonto on ollut Savelalle on aina tärkeä.

– Aloitin keväällä 2012 opinnot, kun yllättäen toinenkin asiakkaani irtisanoi sopimuksensa taloudellisista syistä. Menetin vuoden sisällä molemmat isot asiakkaani. Olin puilla paljailla, työtön ja pettynyt.

Saman vuoden huhtikuussa Savela päätti lähteä viikoksi Jordaniaan ystävänsä luo saadakseen etäisyyttä asioihin. Pari viikkoa ennen matkaa Savelan aviomiehellä todettiin työuupumus-diagnoosi ja hän jäi neljäksi kuukaudeksi sairaslomalle.

– Ajattelin, että en enää jaksa tätä. Oma uupumukseni oli jo pinnalla, mutta en tajunnut sitä. Lähdin kaikesta huolimatta Jordaniaan ja tein siellä ahkerasti juttuja ja haastatteluja eri lehdille.

Kun Savela palasi kotiin, hän ei enää saanut arjesta kiinni. Elämä maistui puulta ja oli pelkkää suorittamista ja ilotonta puurtamista.

– Olin ahdistunut, toivoton ja neuvoton, mitkä ovat tyypillisiä uupumuksen merkkejä. Tajusin, että se ei ollut normaalia. Menin tapaamaan tuttua terapeuttia ja hän totesi minun olevan vakavasti uupunut.

Uupumuksen taustalla oli myös lasten pitkäaikaiset sairaudet, jotka olivat aiheuttaneet huolta ja murhetta jo monen vuoden ajan sekä liiallinen voimavarojen hajottaminen.

– Olin toiminut aktiivisesti seurakuntaneuvostossa ja monissa vapaaehtoistehtävissä. Lisäksi teimme mieheni kanssa parisuhdetyötä. Jäin lopulta sairaslomalle ja luovuin kaikesta ylimääräisestä.

Uusi suunta

Vuosi 2012 kului toipuessa ja ainoa, mikä jaksoi innostaa Savelaa, oli valokuvauksen opiskelu. Kuvaamisesta hän löysi iloa ja luovuutta, joka oli painunut kaiken suorittamisen taakse.

– Liityin myös kuntosalin kanta-asiakkaaksi ja aloin harrastaa päivittäin ryhmäliikuntaa. Lisäksi tein pitkiä metsälenkkejä koiran kanssa ja nautin niistä kovasti.

Uupumuksen jälkeen Savela löysi uutta iloa kuvaamisesta.

Sairausloma päättyi helmikuussa 2013, mutta se ei Savelan mukaan näkynyt missään. Hän oli yhä uupunut yrittäjä, jolla ei ollut asiakkaita.

– En nostanut palkkaa yrityksestäni koko vuonna. Mutta sitten sain yllättäen syksyllä palkkatyötä tutun kautta.

Vuoden lopussa Savela alkoi myös tehdä kirjaa uupumuksestaan. Hän analysoi, mikä johti uupumukseen, mitä tapahtui ja miksi.

– Kirjan kirjoittaminen oli hyvin terapeuttista ja hoitavaa. Ymmärsin, että olin sinnitellyt ja venynyt liian pitkään.

Elämä alkoi vähitellen kirkastua ja vuonna 2014 Savela sai kuvallisen ilmaisun perustutkinnon suoritettua ja jatkoi saman tien opintoja suorittaakseen valokuvauksen ammattitutkinnon.

– Toipuminen oli hidasta, mutta aloin löytää tasapainon. Teen nykyään asioita sen vuoksi, että ne tuottavat iloa, sillä kaiken ei tarvitse olla järkevää. Käytän siitä termiä hyödyttömyyden siunaus.

Palkkatyötä ja yrittäjyyttä

Tätä nykyä Sari Savela työskentelee osa-aikatyössä sekä markkinointipäällikkönä Perussanoma Oy:ssä että seurakuntalainen.fi-verkkosivuston päätoimittajana, jossa aloitti puoli vuotta sitten. Viime vuonna Savela sai myös valokuvausopintonsa päätökseen.

– Toimin myös yhä yrittäjänä ja teen yritykseni kautta esimerkiksi valokuvauskeikkoja, editointia, radio-ohjelmia ja erilaisia kampanjoita.

Nykytilannetta Savela pitää ideaalina, sillä hän saa käyttää monipuolisesti taitojaan ja tuunata työtään mieleisekseen.

– Palkkatyöstä tulee tietty turva, mutta yrittäjänä minulla on vapaus tehdä muitakin töitä.

Tämän hetken suurimpana haasteena Savela pitää työmääräänsä, joka on kuin varkain kasvanut suureksi.

– Minulla on nyt vähän liikaa palloja ilmassa yhtä aikaa ja siihen pitää löytää ratkaisuja, etten ala uudelleen uupua.

Savela on havainnut itsessään introvertin piirteitä ja erityisherkkyyttä ja huomannut, että liiallinen ärsykkeiden määrä väsyttää häntä aiempaa helpommin.

– Isojen ihmisjoukkojen ja hälisevän ympäristön jälkeen tarvitsen vastapainoksi täydellistä hiljaisuutta ja virikkeettömyyttä.

Harrastuksista iloa

Vapaa-ajallaan Savela liikkuu paljon. Hän käy mielellään kävelylenkeillä perheen kääpiövillakoira Dennyn kanssa ja kuntokeskuksessa ryhmäliikuntatunneilla.

– Ryhmäliikunta on minun juttuni. Käyn zumbassa, spinningissä, kahvakuulassa, bodypumpissa ja vesijumpassa.

Perheen koiran Dennyn kanssa Savela tekee mielellään metsälenkkejä.

Kotona Savela tekee myös käsitöitä ja soittaa omaksi ilokseen pianoa, minkä hän on opetellut vasta aikuisiällä. Valokuvaustakin Savela harrastaa, vaikka tekee sitä työkseen.

– Teen erilaisia kuva-asetelmia. Syksyllä kuvasin joulukalenterin facebook-sivulleni aivan omaksi ilokseni.

Savela tekee jälleen myös parisuhdetyötä puolisonsa kanssa. Viimeisen vuoden aikana pariskunta on pitänyt luentoja eri puolilla maata.

– Toimimme ryhmänohjaajina parisuhdeleireillä ja viikonloppuryhmissä. Se on meidän yhteinen harrastuksemme ja sitä on kiva tehdä.

Vapaaehtoistyön suhteen Savela on tullut varovaiseksi, eikä enää ota vastaan entisellä innolla jokaista eteen tulevaan tehtävää. Hän on havainnut, että kun voimavarat on kerran käytetty loppuun, ne kuluvat herkemmin uudelleen.

– Rajansa löytää, kun ne on ylittänyt. Elimistöni alkaa reagoida heti, kun asioita alkaa kasaantua liikaa. Silloin on aika pitää taukoa ja heittäytyä johonkin iloa tuottavaan puuhaan.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)