Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Astuessasi sisään kahvihuoneeseen keskustelu hiljenee, lounaalla kukaan ei tule istumaan pöytääsi ja sinut jätetään toistuvasti ulos työporukan yhteisöllisistä hetkistä. Onko tilanne tuttu? Mikäli vastaat myöntävästi, kuulut riskiryhmään.

Kanadalainen tutkijaryhmä julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan sosiaalinen hyljeksintä – ryhmän ulkopuolelle jättäminen – on luultua haitallisempaa. Sosiaalista hyljeksintää kokenut oli työhönsä tyytymättömämpi, vähemmän sitoutunut ja halusi muita useammin lopettaa työsuhteensa.

Tutkijaryhmä havaitsi myös, että jopa kielteinen työrooli on parempi kuin se, ettei omannut roolia ollenkaan. Näkymättömyys ja huomiotta jättäminen tuottavat paljon emotionaalista tuskaa, vähentävät työviihtyvyyttä ja heikentävät tulosta. Sosiaalinen hyljeksintä ja ryhmän ulkopuolelle eristäminen haavoittavat ja horjuttavat itseluottamusta, kirjoittaa myös toimittaja ja kirjailija Anna Tommola. Ulkopuolisuuden kipu vaikuttaa ajatteluun ja päätöksentekoon.

Hyljeksintä on työyhteisössä kuitenkin sosiaalisesti hyväksytympää kuin varsinainen kiusaaminen. Tekijä ei joudu siitä vastuuseen samalla tavalla kuin kiusaamisesta tai häirinnästä, vaikka hyljeksinnän fyysiset ja psyykkiset terveysvaikutukset ovatkin näitä haitallisempia.

Kuulutko aikariskiryhmään?

Jos vastasit myöntävästi jutun alun kysymykseen, kyse voi olla myös henkilökohtaisesta aikakokemuksesta, jossa hyljeksintä toimii Uuden Minän prosessointimetodina. Kokemus sinänsä on tunnetasolla usein negatiivinen mutta prosessin tulos taas parhaimmillaan positiivinen.

Hyljeksintäherkkyyskaudessa kyse on noin vuoden kestävästä Saturnus-periodista, jonka avainsanoja ovat turhautuminen, yksinolo, pysähdys, hylkääminen, pettymys, riittämättömyys, syyllisyyden tunteet, emotionaalinen niukkuus, sosiaaliset rajaukset, vastuu ja asema yhteisössä. Tunnekolhut syntyvät esimerkiksi kokemuksesta, ettei sovi yhteisön jäseneksi tai että toistuvasti tulee eristetyksi jonkin sellaisen ryhmän ulkopuolelle, johon haluaisi tai johon tulisi kuulua.

Hyljeksityn näkökulmasta vuoden mittainen ajanjakso voi hyvinkin tuntua ikuisuudelta, ja henkilö voi kokea olevansa tuomittu tähän rooliin loppuiäkseen. Jos toistuvasti tuntee olevansa kuin ilmaa, se helposti määrittää käsitystä omasta asemasta työyhteisössä. Mutta tilanne sisältää myös kasvun avaimia.

Vuonna 2015 näitä teemoja kannattaa erityisesti prosessoida, mikäli olet syntynyt

• 19.11. – 4.12.
• 16.2. – 2.3.
• 18.5. – 2.6.
• 20.8. – 4.9.

Kasvun avaimet

Saturnus-periodin aikana sinun kannattaa tutkia ja koetella sosiaalisia reunaehtojasi sekä tarkkailla heikkoja signaaleja yhteisöllisestä näkökulmasta, mutta välttää liian pitkälle vietyjä tuomioita omasta tilanteestasi. Sen sijaan on hyödyllistä tunnustella näitä tunnekolhuja ja pyrkiä tekemään uusia rajauksia. Nyt on aika testata, kuinka hyvin viihdyt omassa seurassasi ja miten voit korvata työyhteisössäsi kokemasi sosiaalisen yhteyden puutteen muussa elämässäsi. Tunteita ei kannata tukahduttaa, vaan niille on hyödyllistä etsiä jokin toinen kanava.

Voit myös tehdä aikamatkan edelliseen vastaavaan vuoden mittaiseen Saturnus-herkkyyskauteesi, joka oli elokuusta 2007 elokuuhun 2008, ja analysoida, miten silloin ratkaisit turhautumiseen, pysähtymiseen ja sosiaalisiin rajauksiin liittyviä tunteitasi. Vaikkei tilanne olekaan nyt sama kuin seitsemisen vuotta sitten, tutki ajanjakson kokemuksia ja sovella silloin kehittämiäsi ja hyväksi havaitsemiasi ratkaisukeinoja. Ajan näkökulmasta tällaisia voisivat olla esimerkiksi:

• sisuuntuminen
• vastuun ottaminen vuorovaikutusrajapinnoista
• kontrollointikeinot tunnemyräkässä
• jaksamiseen liittyvät keinot kuten aikataulutus
• voimavarojen keskittäminen oman työn kehittämiseen (esimerkiksi opinnot)

Palauta myös mieleesi, minkälaisen uuden aseman otit työ- ja muissa yhteisöissä vuoden 2008 jälkeen sekä minkälaista sosiaalista valuuttaa kartutit periodin 2007–2008 kokemuksilla – juuri niillä turhauttavillakin. Hyödynnä itsestäsi silloin oppimiasi asioita uuden aseman kehittämisessä ja jalkauttamisessa.

Lähteet:
Is Negative Attention Better Than No Attention? The Comparative Effects of Ostracism and Harassment at Work, Organization Science
A. Tommola, Laastareita tunnekolhuihin, Voi Hyvin 10/2014

Lisätietoa Maarit Laurennosta ja Time Coachingista, joka auttaa aikakokemusten prosessoinnissa, löydät osoitteesta www.timecoaching.info.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.