AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT M KASANEN JA PIXMAC | 12.11.2014 | KOLLEGA.FI
Potkut iskevät itsetuntoon

Irtisanotuksi joutuminen on syvä ihmisarvon loukkaus, joka iskee minuuden ytimeen. Potkut aiheuttavat kriisin, josta selviäminen vaatii paljon aikaa ja työstämistä.

www.pixmac/stefanolunardi/Pond5
www.pixmac/stefanolunardi/Pond5

Potkut heittävät ihmisen tyhjän päälle täysin tuntemattomaan tilanteeseen. Irtisanominen ei ole pelkkä työpaikan menetys, vaan siihen liittyy taloudellista ahdinkoa, sosiaalista häpeää, ihmissuhteiden kiristymistä, arkisten huolten ja stressin lisääntymistä.

– Mitä työorientoituneempi on, sitä suurempi shokki potkut ovat. Työstä on tullut monelle elämäntarkoitus ja ihmisarvon mittari, työyhteisöjen vuorovaikutuskouluttaja Pekka Hämäläinen sanoo.

Potkut iskevät ihmisen arvokkuuteen ja koskettavat minuuden syviä kerroksia. Ihminen tuntee, että hänen persoonassaan on jotain vikaa, kun hän ei enää kelpaa.

– Arvottomuuden tunnetta lisää se, että irtisanoja ei osoita kunnioitusta irtisanottavaa kohtaan. Epäreilu kohtelu loukkaa syvästi, Hämäläinen sanoo.

Pahinta irtisanotulle on se, että potkujen syitä ei kerrota. Ihmisen psyykelle on äärimmäisen tärkeää saada tietää, mitä hän teki väärin, kuka halusi hänen erottamistaan ja miksi hänelle ei annettu mahdollisuutta korjata virheitään.

– Potkut voidaan hoitaa myös toista kunnioittaen. Tämä edellyttää, että potkujen antaja pystyy kohtaamaan irtisanottavan silmästä silmään, kertoo potkujen syyn ja uskaltaa kohdata vastapuolen tunnereaktiot.

Tunteille tilaa

Potkut pakottavat ihmisen matkalle omaan minuuteen, jossa joutuu kohtaamaan epämukavuusalueensa ja tutustumaan vihan, katkeruuden, surun, epäoikeudenmukaisuuden ja ahdistuksen tunteisiin. Psyykkinen kipu hyökyy päälle ja ottaa ihmisen valtaansa.

– Omia tunteitaan ei pidä paeta, vähätellä eikä mitätöidä, vaan paha olo on uskallettava kohdata. Vaikka se tuntuu tuskalliselta, se on kuitenkin parantavaa kipua, Hämäläinen painottaa.

Alkoholiin ja huumeisiin ei kannata turvautua, sillä ne vain lykkäävät prosessia. Kun suostuu työstämään ikäviä tunteitaan, niin jonain päivänä paha olo menee ohi, ja huomaa esimerkiksi saaneensa elämälleen uuden arvojärjestyksen.

– Jos tunnehaavojaan ei käsittele, ne jäävät auki eivätkä parane. Vaikka loukkaus ei kenties koskaan unohdu, voi siitä huolimatta antaa anteeksi ja oppia elämään asian kanssa.

Kriisin neljä vaihetta

Potkujen työstäminen on prosessi, joka vie aikaa. Järjellä asiat voi käydä läpi nopeastikin, mutta tunteet työskentelevät omassa tahdissaan – eikä niitä voi hoputtaa. Kriisiä työstäessään irtisanottu käy läpi neljä vaihetta, jotka ovat kieltäminen, viha, masennus ja hyväksyminen.

Pekka Hämäläinen on kirjoittanut lukuisia kirjoja, jotka käsittelevät muun muassa myönteistä ajattelua ja hyviä vuorovaikutustaitoja.
Pekka Hämäläinen on työyhteisöjen vuorovaikutuskouluttaja, joka on kirjoittanut lukuisia kirjoja muun muassa myönteistä ajattelusta ja vuorovaikutustaidoista.

– Aluksi potkut tuntuvat mahdottomilta selättää ja ihminen haluaa kieltää totuuden. Tätä jaksoa kutsutaan myös shokkivaiheeksi.

Seuraavassa vaiheessa mieli alkaa pakon edessä hyväksyä tapahtuneen, ja irtisanottu alkaa tuntea vihaa. Ihminen voi hautoa kostoa, haukkua potkujen antajaa ja vaatia hyvitystä kärsimykselleen.

– Viha tulee ulos vihaamalla. Aggression kokeminen on usein puhdistavaa, mutta siihen ei saa jäädä kiinni. Tärkeintä on käsitellä tunteensa, sillä katkeruuden koukkuun jääminen on tuhoisaa.

Kun aggression tunteet helpottavat, potkujen saaja alkaa tuntea itsesääliä ja masentuu. Masennusvaiheessa ihmisestä voi tulla perheelleen rasittava, hän loukkaantuu pienistä asioista, ärtyy helposti ja kohtelee läheisiään huonosti.

– Masennuksessa on kaikesta huolimatta se hyvä puoli, että potkujen saaja alkaa ymmärtää, mitä on tapahtunut. Itsesäälistä siirrytään vähitellen itsetutkiskeluun ja toivo alkaa herätä.

Viimeisessä vaiheessa ihminen hyväksyy tilanteen. Potkut ovat totta, mutta elämä jatkuu.

– Tärkeintä kriisin läpikäynnissä on se, että ihminen kuuntelee sydäntään, eikä yritä kiirehtiä asioiden edelle. Kun kriisi on ohi, alkaa nähdä uusia mahdollisuuksia, joita elämä tarjoaa.

Parisuhde lujilla

Parisuhteelle toisen potkut voivat olla koettelemus, mutta myös uusi mahdollisuus. Kun ahdistunut ihminen saa puolisostaan kuuntelijan, se lähentää suhdetta. Ihmiset kohtaavat toisensa syvällisellä tasolla ollessaan heikkoja. Mutta kuuntelullakin on rajansa.

– Puhumisen tarve saattaa olla jatkuvaa, koska irtisanotun tuska on niin valtava. Pahimmassa tapauksessa irtisanottu alkaa syyttää puolisoaan siitä, ettei tämä ymmärrä hänen pahaa oloaan.

Puoliso on kuitenkin omilla tunteillaan mukana prosessissa, sillä hänellä on huoli perheen taloudellisesta selviytymisestä sekä siitä, pystyykö hän auttamaan kärsivää osapuolta. Puoliso yrittää parhaansa, vaikka mikään ei tunnu riittävän.

– Puoliso voi merkittävästi lievittää toisen ahdistusta pelkästään olemalla läsnä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että asioita vatvotaan yökaudet ja kaikki kaadetaan kuuntelijan niskaan.

Vaarana on, että puolison taakka kasvaa yli äyräiden, jos sitä ei tiedosteta. Hädässä oleva ei ymmärrä, että hän kuormittaa toista kohtuuttomasti.

– Puoliso ei voi toimia toisen terapeuttina, vaan sitä varten on olemassa ammatti-ihmiset.

Asenne vaikuttaa

Oma asenteemme vaikuttaa eniten siihen, mitä elämästämme tulee. Voimme vapaasti valita, suhtaudummeko vastoinkäymisiin positiivisesti vai negatiivisesti. Jos ihminen valitsee myönteisen asenteen, mahdollisuudet hyvään tulevaisuuteen lisääntyvät huomattavasti.

www.pixmac/dolgachov/Pond5
www.pixmac/dolgachov/Pond5

– Kyse on siitä, otammeko itse vastuun siitä, mitä meille tapahtuu vai jäämmekö katkerina syyttämään muita vääryyksistä, jolloin meistä tulee uhreja.

Toivon mukana ihmisen yllä leijuvaan mustaan pilveen alkaa tulla pieniä aukkoja, joista aurinko pääsee paistamaan. Näkökulma laajenee ja toivo elämän jatkumisesta pääsee voitolle.

– Jonain päivänä irtisanottu huomaa, ettei ole ajatellut ikäviä asioita koko päivänä. Ihmisen mielessä alkaa syntyä uusia ajatuksia ja ideoita.

Kun toivottomuus väistyy, pelko karisee ja rohkeus astuu tilalle. Potkut eivät ehkä koskaan unohdu, mutta elämässä voi aina kääntää uuden lehden.

– Jos ihminen uskoo selviytyvänsä, hän selviytyy. Kannattaa luottaa siihen, että elämä kantaa meitä.

 

Keinoja kriisin työstämiseen

  • Nimeä itsellesi terapiatuoli ja aseta se rauhalliseen paikkaan. Kun tuskainen olo yllättää, mene tuoliin istumaan ja ole siinä niin kauan kunnes kipu hellittää. Jossain vaiheessa se aina hellittää.
  • Huolehdi elämän perusasioista: käy suihkussa, tee ruokaa, käy kaupassa, syö säännöllisesti, nuku tarpeeksi. Arkirutiinien suorittaminen vie ajatukset pois pahasta olosta.
  • Kuuntele klassista musiikkia. Musiikki saa tunteet liikkeelle ja herättelee uusia ajatuksia.
  • Tee meditatiivisia kävelylenkkejä. Kävely virkistää kehoa ja saa ajatukset liikkeelle. Samalla voi kuunnella sisintään ja käsitellä tunteitaan.

Potkuista ja niiden aiheuttaman kriisin selättämisestä voit lukea lisää Pekka Hämäläinen ja Jukka-Pekka Vuorisen kirjoittamasta Potkut-kirjasta (Minerva Kustannus). Kirjan arvion voit lukea Kirjapalstalta.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)