AJANKOHTAISTA

Mainos
TEKSTI MARJA KASANEN KUVAT VIIVI HAUTAMÄKI JA PIXMAC | 20.8.2014 | KOLLEGA.FI
Onnistu puhujana

Suomalaisessa kulttuurissa puheen pitämistä on aina pidetty vaikeana eikä esiintymistaitoja ole juuri arvostettu. Harvalla meistä on luonnostaan hyvät puhetaidot, mutta jokainen voi oppia niitä laittamalla itsensä rohkeasti likoon.

www.pixmac/lightpoet/Pond5
www.pixmac/lightpoet/Pond5

Moni meistä luulee, että karismaattinen puhuja vain astelee estradille ja rupeaa hurmaamaan, koska tämän esiintyminen näyttää niin vaivattomalta. Totuus on kuitenkin se, että hyvä puhuja on aina huolellisesti valmistutunut.

– Kokenut esiintyjä pitää puheen mistä ja missä tahansa. Mutta taustalla on vahva osaaminen ja rautaiset rutiinit, jotka ovat hioutuneet vuosien kuluessa, viestinnän ja vuorovaikutuksen kouluttaja, filosofian maisteri Oili Valkila sanoo.

Valkila on perehtynyt työssään puhetaitoihin ja kirjoittanut aiheesta kirjan Loista puhujana.

Kukaan ei ole mestari pitäessään ensimmäisiä puheitaan, mutta taitoja voi Valkilan mukaan oppia. Kaikkein tärkeintä on valmistautuminen, joka on monivaiheinen, mutta yksinkertainen prosessi.

– Tavoitteena on välittää tietty asia kuulijakunnalle. Puheen tarkoitus voi olla huvittaa hääyleisöä hauskalla puheella, opettaa uusi käyttöjärjestelmä työyhteisölle tai vaikuttaa toisiin, jotta he valitsisivat sinut yhdistyksen edustajaksi.

Yleisö määrittää sen, millä tyylillä sille puhutaan. Kun tuntee kuulijakuntansa, osaa puhua sitä puhuttelevalla tavalla ja saa ihmiset kuuntelemaan itseään.

– On myös hyvä muistaa, että puheissa kannattaa käyttää arkista yleispuhekieltä, sillä kirjakieli ei sovi puheisiin. Vain puhumalla aidosti omalla tavallaan voi olla uskottava, Valkila painottaa.

Sen lisäksi puhujalla on oltava tarpeeksi asiantuntemusta aiheestaan, jolla hän saa yleisön uskomaan, että hänellä on sille jotain tarjottavaa.

Rakenne ratkaisee

Hyvässä puheessa on alku, keskikohta ja loppu. Tämä tarkoittaa sitä, että puheeseen on mietitty aloitus, jolla saadaan yleisön huomio, itse asian kiinnostava esittely sekä ikimuistoinen lopetus, joka jättää yleisöön muistijäljen.

– Itse aloitan esitykseni usein siten, että odotan yleisön hiljenemistä. Sitten kun on hiirenhiljaista saatan heittää jonkun keveän toteamuksen. Tarkoitukseni on saada yleisöltä ensimmäinen naurunhörähdys, jolloin esitys lähtee rennosti liikkeelle.

Esitystä pitäessään puhujan kannattaa auttaa yleisöä seuraamaan, missä kohtaa kokonaisuutta mennään. Tilanteessa voi käyttää esimerkiksi ilmaisuja ”ensinnäkin, toiseksi ja kolmanneksi” tai ”Tämä koski läppäreitä. Nyt siirrymme käsittelemään tabletteja.” Kun esitys lähestyy loppuaan, puhuja voi antaa siitä vihjeitä tyyliin ”Ennen viimeistä käsiteltävää kohtaa haluan vielä muistuttaa tästä asiasta…”

– Lopetus on lähes yhtä tärkeä kuin aloitus. Sen avulla puhe joko unohtuu tai jää mieleen. Lopetus voi olla muodoltaan esimerkiksi kysymys, päätelmä tai puhujan johtopäätös esittämistään asioista.

Lopetukseksi sopii hyvin myös tiivistelmä puheen pääkohdista tai kehälopetus, jossa puhuja palaa alussa esittämäänsä ongelmaan ja toteaa, mihin ratkaisuun asiassa päädyttiin.

Kirjoittaminen jäsentää

Hyvä esiintyjä kirjoittaa aina puheensa ylös ja harjoittelee sitä lukemalla puhetta ääneen samalla tavalla kuin puhuisi yleisölle.

– Ihminen kuvittelee yleensä puhuvansa nopeammin kuin todellisuudessa tekee. Puhetta kannattaa harjoitella rauhassa ääneen ja ottaa samalla aikaa, jotta saa realistisen käsityksen todellisesta ajankulusta.

Oili Valkila on viestinnän ja vuorovaikutuksen kouluttaja, puhuja ja kirjoittaja, joka rakastaa kieltä ja viestintää.
Oili Valkila on viestinnän ja vuorovaikutuksen kouluttaja, puhuja ja kirjoittaja, joka rakastaa kieltä ja viestintää.

Ajoitusta oppii vain harjoittelemalla. Esitys kannattaa rakentaa itsenäisistä moduleista, joita voi tarvittaessa jättää pois, jos on jäljessä aikataulustaan.Vaikka puhe pitää kirjoittaa ylös, se ei tarkoita sitä, että koko esitys pitäisi opetella ulkoa sanasta sanaan.

– Ulkoa ladeltu puhe menettää heti uskottavuutensa ja kiinnostavuutensa. Lisäksi jännittäminen aiheuttaa sen, että ulkoa opitusta puheesta ei varmasti muista kaikkea.

Puheen alkuun kannattaa kuitenkin keskittyä. Alkujännitys voi olla niin voimakas, että se salpaa hengen ja ajatukset. Siinä tilanteessa auttaa, että osaa puheen alkuosan lähes ulkoa ja pääsee sen avulla pahimman esiintymisjännityksen yli.

– Jännityksen pahimmat oireet tasaantuvat parissa minuutissa, kun adrenaliinitaso laskee ja sen jälkeen puhuja pystyy jälleen ajattelemaan selkeästi ja luomaan kontaktin yleisöönsä.

Tärkeintä Valkilan mukaan on asenne, että hyväksyy itsensä epätäydellisenä.

– Yleisö ei yleensä edes huomaa puhujan jännitystä. Etenkin suomalainen kuulijakunta on myötätuntoinen ja haluaa aina puhujan onnistuvan.

Esimerkistä mallia

Puhetaitoa voi oppia kuuntelemalla toisten puheita. Esimerkiksi YouTubesta löytyy niin hyviä kuin huonojakin esimerkkejä. Myös seminaareissa kannattaa tarkkailla hyviä puhujia ja katsoa, miten he esiintyvät. Omaa kokemusta voi saada myös kotoisissa juhlatilaisuuksissa.

– Puheita voi pitää vaikkapa kaverin häissä kaasona  tai ylioppilaan vanhempana tai rapujuhlissa maljaa nostettaessa. Kaikki tilanteet, joissa voi pitää puheen, kannattaa käyttää hyväksi.

Työelämässä on hyvä harjoitella puheenvuorojen esittämistä, mikäli haluaa vaikuttaa palavereissa ja saada asioitaan eteenpäin.

– Kokouksiin kannattaa valmistautua etukäteen. On hyvä miettiä, mitkä asiat nostaa esille ja miten argumentoi.

Joskus asioita voi etukäteen jopa epävirallisesti lobata. Jos haluaa tukea esittämälleen asialle, kannattaa pyytää työkavereitaan tukemaan itseään yksinkertaisilla ilmaisuilla kuten ”olen samaa mieltä” ja ”just noin” -kommenteilla, jolloin asialle tulee enemmän painoarvoa.

Valkila on sitä mieltä, että kaikki voivat oppia hyviksi puhujiksi. Vaikka aloittelija tuntee itsensä araksi ja jännittää, ei kannata luovuttaa. Kun selviää ensimmäisestä puheesta, toisen pitäminen on jo helpompaa. Innostus ja perehtyneisyys omaan aiheeseen tekevät esityksestä yleensä kiinnostavan.

– Ole innostunut ja anna sen näkyä! Kun innostuu, niin onnistuu.

Lue Loista puhujana -kirjan arvio Kirjapalstalta. Lisätietoja Oili Valkilasta löydät osoitteesta www.willetway.fi.

Jos pidit jutusta, klikkaa tykkää-nappia ja jaa artikkeli eteenpäin kavereillesi.

Oliko artikkeli kiinnostava?

Mainos
Mainos
Tekstimainonnalla tavoitat lukijat!

Tämä mainospaikka tavoittaa lähes kaikki artikkelien ja kolumnien lukijat tehokkaasti.

Käytä tätä mainospaikkaa, kun

  • haluat erottua joukosta,
  • saavuttaa uutta yleisöä ja
  • saada asiasi helposti perille.

Kokeile nyt ja kysy tarjousta! Ota meihin yhteyttä osoitteessa: toimitus@kollega.fi.

Lisätietoja mainoksesta löydät: https://kollega.fi/mediatiedot/

(Tämä mainospaikka on varattu työelämään ja työhyvinvointiin liittyville tuotteille ja palveluille. Mikäli mainospaikka kiinnostaa sinua, ota yhteyttä. Lue lisää.)

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

Kommentoi, keskustele tai anna palautetta ylläolevasta artikkelista!

(Pakollinen, mutta vain etunimi julkaistaan.)

(Pakollinen. Ei julkaista.)