Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Hyvinvoivassa työyhteisössä on innostavaa työskennellä. Psyykkinen hyvinvointi ei kuitenkaan synny itsestään, vaan siihen vaikuttavat monet tekijät kuten toimivat työolot, hyvä työyhteisö ja mielenkiintoiset tehtävät.

Työ voi innostaa ja antaa voimia, mutta se voi myös kuluttaa liikaa ja aiheuttaa pahaa oloa. Toteutuakseen henkinen hyvinvointi vaatii työyhteisön ja työnantajan yhteistyötä, jossa välittämisellä ja huolenpidolla on tärkeä merkitys.

– Kohtuullisuus on asia, joka työelämässä usein unohdetaan. Ponnistelua, kovaa kiirettä ja vastoinkäymisiäkin siedetään paremmin, kun muistetaan huolehtia myös palautumisesta, terveys-psykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Sirkku Kivistö sanoo.

Kivistö tuntee työelämää monelta kantilta, sillä hän on tutustunut vuosien varrella lukuisiin työ-paikkoihin erilaisten tutkimus-hankkeiden yhteydessä sekä kehittänyt muun muassa sairauspoissaolon jälkeisen työhönpaluun toimintamalleja.

Kivistö on myös toinen mielenterveyttä ja henkistä hyvinvointia käsittelevän Mieli työssä -kirjan kirjoittajista.

Tutkimusten mukaan tärkeimpiä työyhteisön toimivuuden ja työssäjaksamisen perusedellytyksiä ovat oikeudenmukaisuus ja oikeudenmukainen johtaminen, jotka ovat nousseet Kivistönkin tutkimuksissa vahvasti esille.

– Oikeudenmukaisen johtaminen suojaa mielenterveysongelmilta, etenkin ahdistusoireilta. Arjen reilut käytännöt ovat suoraan yhteydessä parempiin tuloksiin ja henkilökunnan hyvinvointiin, Kivistö toteaa.

Psykologinen sopimus pitää

Oikeudenmukaisuus liittyy tiiviisti myös erilaisiin sopimuksiin, joista tärkein on psykologinen sopimus. Työelämän sopimisessa vallitsee kolme eri tasoa. Ensimmäinen on työpaikoilla noudatettava virallisesti säädetty työehtosopimustaso. Toinen on työpaikkakulttuurin taso, joka sisältää epäviralliset säännöt ja joista puhutaan tyyliin ”näin meillä on tapana tehdä”. Kolmas taso on psykologisen sopimuksen taso, johon liittyy työntekijän henkilökohtainen käsitys sovituista asioista.

– Sanattomalla tasolla työntekijälle on muodostunut käsitys, mitä työnantaja on hänelle luvannut ja mitkä ovat hänen omat vastavelvoitteensa.

Sopimuksiin liittyy aina myös lupauksia, joiden rikkominen voi aiheuttaa petetyksi tulemisen tunteita. Ulkopuolisen silmin pieni asia voi loukata työntekijää verisesti, kun psykologinen sopimus rikkoontuu. Esimerkiksi yrityksessä, jossa supistetaan toimitiloja ja työntekijät joudutaan uudelleen sijoittamaan jäljelle jääneisiin tiloihin, voi syntyä epäselvä tilanne siitä, mitä on luvattu ja sovittu. Työntekijä, joka on käsittänyt, että hänelle on luvattu vaikkapa ikkunapaikka, loukkaantuu syvästi jouduttuaan avokonttorin keskelle.

– Oikeudenmukaisuuteen kuuluu neuvotteluvara, jolla on ratkaiseva vaikutus työssäjaksamiseen.  Jos tätä mahdollisuutta ei ole, ihminen voi uupua työssään.

Ongelmat puheeksi

Mielenterveydestä ei paljon työssä puhuta, vaikka se on voimavara, jota käytämme koko ajan ja jonka avulla ohjaamme elämäämme. Mielenterveys on tasapainoista elämänhallintaa, joka liittyy hyvään itsetuntoon.

– Mielenterveyden ongelmista puhutaan esimerkiksi silloin, kun ihminen uupuu liian kovan työtahdin tai kohtuuttoman työtaakkansa alle.

Ongelmallista tilanteessa on yleensä se, että henkilö itse ei huomaa työkykynsä heikentymistä, mutta ympärillä olevat huomaavat. Työkyvyn ongelmien puheeksi ottaminen työyhteisössä ei ole helppoa.

Kivistön mukaan puheeksiottaminen on hyvä sitoa johonkin omakohtaiseen havaintoon siitä, että jokin henkilön työssä tai työtavassa on konkreettisesti muuttunut.

– Esimies voi kysyä vaikkapa aiemmin aktiiviselta ja aloitteelliselta henkilöltä suoraan, että mikä nyt on hullusti, kun sinua ei ole näkynyt viikkopalavereissa, vaikka olet meidän kantava voima ja teet aina rakentavia ehdotuksia.

Kysyjä voi olla myös työkaveri tai kotiväki, joka on kyllästynyt henkilön pitkiin työpäiviin ja työstä puhumiseen. Tutkimusten mukaan moni jaksamisongelmiensa kanssa taisteleva on kokenut kysymykset herätteellisenä eikä ole pitänyt niitä loukkaavina.

Tilannetta kannattaa ensi alkuun selvittää työntekijän ja esimiehen välisissä keskusteluissa, ja ottaa tarvittaessa työterveyshuollon asiantuntijat avuksi. Kun tilanteeseen puututaan ajoissa, ongelman vaikeutuminen voidaan estää. Tässä vaiheessa työntekijä tarvitsee useimmiten myös sairauslomaa. Sairausloma on konkreettinen merkki siitä, että muutosta tarvitaan.

Työhönpaluun epävarmuus

Monilla työpaikoilla on käytössään työterveysneuvottelu, joka käydään työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon kesken. Keskusteluja voidaan käydä sairausloman aikana. Tässä kolmikantaneuvottelussa selvitetään muun muassa työhönpaluuta ja työjärjestelyitä. Neuvottelua tarvitaan, sillä paluu ei välttämättä ole helppo eikä työntekijä sopeudu hetkessä vanhoihin tehtäviinsä. Paluuvaiheessa työnkuvaa voidaan esimerkiksi keventää.

– Neuvotteluissa pitää luoda hyvän paluun edellytykset. Työntekijän tulisi tuntea, että hän on hyväksytty ja hänen paluunsa on toivottu. Sen lisäksi paluuta tulee tukea niin kauan, että henkilön toiminta palaa optimitasoonsa.

Jos tukiaika jää liian lyhyeksi ja henkilö hädintuskin pärjää työssään, työkyky voi heiketä uudelleen. Kivistön mukaan työntekijä on oman työnsä asiantuntija ja hänen tulisi antaa muuttaa ja muokata työtään ja työtapojaan itselleen sopivammaksi.

Mielenterveyden vaikeuksien leimaavuudesta tulisi Kivistön mukaan päästä irti. Mielenterveyden Keskusliiton mielenterveysbarometrin mukaan suurin osa työssäkäyvistä ei puhu mielenterveytensä vaikeuksista esimiehelleen. Työterveyslaitoksen tutkimuksista puolestaan kävi yllättäen ilmi, että henkilöt, jotka olivat päättäneet kertoa sairauslomansa syyn, kokivat ympäristön vastaanoton asiallisena.

Hyvä työyhteisö sallii ja kestää inhimillistä vaihtelua.

– Mielenterveysongelmiin pitää tarttua napakasti ja unohtaa arastelu. Eri tahojen yhteistyöllä on etsittävä kuntoutuskeinot ja muokattava työt terveyttä tukeviksi. Tähän tarvitaan uutta asennetta.

Pidä taukoja
 Ne virkistävät ja auttavat palautumaan.
Suojaudu hälyltä ja melulta
 Kuuloärsykkeet stressaavat. Käytä avokonttorissa kuulosuojaimia tai käy välillä vaikka ulkona kävelemässä.
Luo itsellesi mielipaikka
 Etsi työpaikaltasi itsellesi mieluinen paikka, jossa voit elpyä työpäiväin lomassa. Mielipaikka voi olla esimerkiksi kahvihuoneen sohva, työhuoneen ikkunasta näkyvä vehreä puistomaisema tai päivän lehden lukunurkkaus työpaikkaravintolassa.
Irrottaudu työstä
 Vietä vapaa-aikaa perheen, ystävien tai harrastusten parissa, ja jätä työkännykkä ja läppäri rauhaan.

Lue lehtemme kirja-arvio Eila Kallion ja Sirkku Kivistön Mieli työssä -kirjasta (Työterveyslaitos), joka käsittelee mielenterveyttä ja hyvinvointia työssä.