Kollega.fi verkkolehti työstä ja hyvinvoinnista

Erilaiset ajanhallinnan oppaat ovat suosittuja ainakin siitä päätellen, miten paljon niitä löytyy kirjakaupoista ja miten paljon niitä kysytään ja kirjoitetaan lisää. Kiinnostavampaa kuin ajan hallinta on omien tunteiden johtaminen, sillä myönteisessä tunnetilassa saamme tehtyä tunnin aikana paljon enemmän kuin negatiivisessa tunnetilassa. Tunnetietoisuus lisääntyykin tällä hetkellä valtavaa vauhtia.

Tunteet tarttuvat. Kiireisenä päivänä riennän takki auki kahden kassin kanssa autolleni. Vastaani kävelee yli 100–vuotias naapurini taluttajansa kanssa. Hän hymyilee minulle kauniisti, pysähtyy, nostaa hattua ja kumartaa tyylikkäästi. Koko olemukseni rauhoittuu ja minulle tulee uskomattoman hyvä mieli. Miten joku voi olla noin hyväntuulinen vielä noin vanhana?! Kunpa minäkin eläisin vanhaksi ja jaksaisin hymyillä! Iltapäivällä kaupassa joku siirtelee kiukkuisena ostoskärryäni, jonka olen jättänyt maustehyllyjen eteen hakiessani kauraryynejä, ja minulle tulee hetkellisesti tylsä fiilis.

Tunteet vaikuttavat suoriutumiseemme. Negatiiviset ja vaikeat tunteet hidastavat toimintaa ja saavat yksinkertaisetkin tehtävät tuntumaan vasenmielisiltä ja rasittavilta. Myönteiset tunteet vauhdittavat tekemistä, ajatus kulkee liukkaammin ja vaikeampienkin tehtävien tekeminen on sujuvampaa ja helpompaa.

Tunteet vaihtelevat hetkestä toiseen. Tunne on ikään kuin vieras majatalossa. Se tulee ja menee. Mitä vieraanvaraisemmin kohtelet sitä, sitä hyväntuulisempana ja tyytyväisempänä se jatkaa matkaansa. Mutta jos jätät tunteen majatalosi ovelle kolkuttamaan ja yrität olla päästämättä sitä sisään, se hakkaa entistä kovemmin ja tulee huonotuulisemmaksi.

Tunteiden käsittelyn mekanismi on mielenkiintoinen: Negatiivisten tunteiden vaikutus elimistöömme, toimintaamme ja tätä kautta suoriutumiseemme laimenee, kun käsittelemme niitä. Jo pelkästään negatiivisen tunteen sanominen ääneen laskee sen fysiologista vaikutusta elimistössämme. Vastaavasti myönteisen tunteen käsitteleminen vahvistaa sen vaikutusta elimistöömme ja sitä kautta toimintaamme ja suoriutumiseemme. Sitähän me haluamme: oppia käsittelemään vaikeita tunteita ja herättelemään myönteisiä tunteita.

Ennustan, että tulevaisuudessa työsopimuksissa sovitaan siitä, millaista tunne-energiaa ihminen omalla läsnäolollaan tuo työyhteisöön. Tulevaisuudessa ymmärretään paremmin tunteiden mekanismeja: yhden yksilön tunne vaikuttaa ryhmän mielentilaan. Mielentilasta muodostuu ilmapiiri ja ilmapiiristä yrityksen kulttuuri. Ei siis ole lainkaan yhdentekevää, miten johdamme omia tunteitamme ja millaista tunne-energiaa levitämme ympärillemme.

Omien tunteiden johtamisen ensimmäinen askel on, että alat tunnistaa tunteitasi. Kysy itseltäsi erilaisissa tilanteissa miltä minusta tuntuu juuri nyt? Hengitä syvään ja anna tunteen olla olemassa. Tunne ei ole koskaan väärä.

Voit lukea lisää tunteista ja niiden vaikutuksesta suoriutumiseen Jarkko Rantasen kirjasta Tunteella! Voimaa tekemiseen, Talentum 2011.

Ilona Rauhala on laillistettu psykologi, työelämän valmentaja ja tietokirjailija. Löydät hänestä lisää tietoa osoitteesta: www.ilonarauhala.fi, www.psykologiaajohtajille.fi ja http://psykologinenpaaoma.fi/.